Ajankohtaista
Tulossa
Oletko kiinnostunut toimimaan sukuseurassa? Ensi vuonna valitaan hallitukseen uusia jäseniä. - Mieti!
Menneitä
PIEKSÄMÄKI - HAUTAUSMAAKIERROS
2.9.Kokoontui joukko sukuseuran jäseniä Hiekkapuron hautausmaalle kuulemaan mielenkiintoisia tarinoita edesmenneistä
sukumme jäsenistä.
HÄMEENLINNA
Joel Mäkinen Dingo-musikaalissa 5.8. 2023
Kesän 2023 kuluessa on Hämeenlinnan kesäteatterissa palattu neljän vuosikymmenen takaiseen Suomi-rockin kuumaan Dingo-aaltoon. Suomi koki jotain ainutlaatuista vuonna 1984 kun porilaisen Dingo-yhtyeen “Sinä ja minä” näytettiin Levyraadissa.
Hysteria sai alkunsa ja rikkoi kaikki sen aikaiset konsertti- ja levymyyntiennätykset. Vuonna 1986 menestysyhtye ilmoitti hajoavansa, jolloin suurta järkytystä uutisoitiin niin TV-uutisissa kuin ajankohtaisohjelmissakin. Dingon keulahahmo oli Pertti ”Nipa” Neumann, komea valkoharjaksinen nuori urosleijona, Suomen nuorten naisten noiden aikojen ykkössuosikki. Tässä musikaalin pääroolissa loisti, lauloi ja riehui Hämeenlinnassa kesän 2023 Joel Mäkinen.
Edellisen kesän 2022 Joel oli samassa roolissa Rauman kesäteatterissa. Musikaali kertoo Neumannin tarinan vaatimattomasta lapsuudenkodista merimieheksi, porilaisen kaveriporukan synnyn, Dingo-menestyksen, muusikoiden ristiriidat, Neumannin rakkaustarinan ja bändin hajoamisen.
Vauhtia, villiä menoa ja mainiota musiikkia oli hienoa nähdä ja kuulla upean puiston keskellä lähellä Vanajaveden rantaa. Lauantaina 5.8 katsomo oli loppuunmyyty, seassa runsas tusina Collan-Kollanus suvun iloisia jäseniä.
Hieno kokemus, jota jatkettiin sukulaisten kesken vielä illallisella Piparkakkutalon ravintolassa. Sukumme Nuori Toivo Joel on pääosassa Lahden Kaupunginteatterin Tootsie-musikaalissa syyskuusta 2023 eteenpäin.
Timo Linkola
Vasemmalla: Joel Mäkinen on Suomen Tootsie (kuvassa keskellä), Oikealla Joel Mäkinen on Dingon Neumann (kolmas oikealta) 5.8.
Rakastettu komedia Tootsie nähdään uutena suurmusikaalina Lahden Kaupunginteatterissa 6.9.2023 alkaen. Musikaalin pääosassa Suomen Tootsiena esiintyy Joel Mäkinen. Kimaltelevan, nopeatempoisen ja komediallisen musikaalin juoni seurailee 1982 ilmestyneen Dustin Hoffmanin ja Jessica Langen tähdittämää elokuvaa, mutta Lahdessa tarina tuodaan nykypäivään. Noustessaan näyttämölle on Joelin yllä kimalteleva mekko ja jalassa korkokengät. Joelilla on musikaalissa kaksi erilaista hahmoa samassa paketissa.
Joel Mäkinen kesällä 2023 Hämeenlinnassa
Rauman kesäteatterin Dingo-musikaali kesällä 2022 oli yleisömenestys. Se oli kesäteatterin kaikkien aikojen toiseksi suosituin näytelmä. Dingo-musikaali keräsi Raumalla yhteensä 17 036 katsojaa 45 esityksessään. Innokkaimmat katsojat kävivät katsomassa musikaalin kolmesti.
Dingo-musikaali kertoo uskomattoman kiihkeän ja nopean menestystarinan, joka on osa suomirokin historiaa. Suomi koki jotain ainutlaatuista vuonna 1984, kun porilaisen Dingon Sinä ja minä -kappaleen musiikkivideo näytettiin Levyraadissa. Hysteria sai alkunsa ja rikkoi kaikki sen aikaiset konsertti- ja levymyyntiennätykset. Vuonna 1986 menestyskokoonpano ilmoitti hajoavansa. Uutinen oli niin suuri, että sitä käsiteltiin kaikkialla television uutisia ja ajankohtaisohjelmia myöten.
Dingo-musikaalissa ilmiötä käsitellään bändin keulahahmon Pertti ”Nipa” Neumannin kautta. Näytelmän ovat käsikirjoittaneet Kaisa Kuikkaniemi ja Otto Kanerva. Kaisa Kuikkaniemi tunnetaan myös Ylellä kesällä 2020 esitetyn Kaikki huutaa Dingo -kuunnelmasarjan kirjoittajana.
Musikaalin keskushenkilö on luonnollisesti Pertti ”Nipa” Neumann. Nipan rooliin on kiinnitetty muun muassa We will rock you-musikaalissa vuonna 2021 nähty sekä Pimeys ja Joel Herttua-yhtyeistä tunnettu Joel Mäkinen. Hämeenlinnan Uuden Kesäteatterin Dingo-musikaalin päätähtenä loistaa ensi kesänä sukumme jäsen Joel Mäkinen. Tämä suvun nuori toivo tavattiin sukukokouksessamme vajaa neljä vuotta sitten.
Joel Mäkinen on vuonna 1987 syntynyt näyttelijä ja muusikko, Collan-Kollanus suvun jäsen, yksi suvun vuoden 2019 Nuorista Toivoista. Hänen äidin äitinsä oli Marja-Liisa Temmes os. Linkola ent. Collan.
Lisää Joel Herttuasta
Joel Herttua on laulaja kosketinsoittaja - ylhäällä kuvassa keskellä olevan - Joel Mäkisen (Suvun Nuori Toivo 2019, mm Pimeys-yhtye, tuttu musikaaleista kuten We will rock you, Jekyl&Hyde, Love Me Tender) ja kitaristi Tuomas Wäinölän vuonna 2020 perustama suomeksi laulava rokkibändi. Joel Herttuan musiikki on yhdistelmä classic rockia ja musikaalimaisuutta, sekä ruotsalaista pop-sensibiliteettiä ja iloisuutta. Katso lisää https://www.youtube.com/watch?v=_AeL3Y4CL0Y
Näytelmä Pentti Linkolasta
Joukko sukuseuramme jäseniä oli toukokuussa katsomassa Vallilan Kansallisteatterin näyttämöllä esitystä Pentti Linkola - Kaltaisemme. Esityksen jälkeen oli keskusteluti-
HUOMIO: Syksyllä esitykset jatkuvat Kansallisteatterin pienellä näyttämöllä.
T
Jukka Linkola juhli 50-vuotistaiteilijauraansa kolmella kantaesityksellä
Ohjelmatiedoista:
Ensimmäinen kantaesitys kuullaan säveltäjän kotikulmilla Leppävaarassa April Jazzeilla. Jukka Linkola Tentetin ”Rumba Liberte”-levyn julkaisukonsertti on 21.4. klo 19.00 Sellosalissa.
Linkolan Tapiola Sinfoniettalle säveltämä flyygelitorvikonsertto ”Nixår songs”esitetään April Jazzeilla 25.4. klo 18.00 TapiolasalissaSolistina soittaa Jukka Eskola ja kapellimestarina toimii Jukka Iisakkila.
Juhlavuoden kolmas kantaesitys kuullaan Musiikkitalossa 28 .4. klo 19.00. Linkola on säveltänyt Helsinki Filharmonialle kantaa ottavan, Ukrainan sodasta inspiraationsa saaneen teoksen ”Tyrants Don’t believe in love-Six war episodes for orchestra.” Teoksessa on myös toiveikkaita sävyjä.
Jouni Linkola Järvenpään Titanicissa
Järvenpään Teatteri esittää 50-vuotisjuhlavuotenaan suurmusikaalin Titanic.- tarinan unelmista ja toivosta. Musikaalin ensi-ilta Järvenpää-talolla on 17.9.2022. Sillä on 18 esitystä syys-marraskuun 2022 kuluessa.
On kulunut 110 vuotta maailman tunnetuimmasta haaksirikosta, jossa vain pieni osa matkustajista pelastui. Monet unelmat ja toiveet hautautuivat hyiseen mereen. Mutta ihmisyyden ydin sykkii vahvana tässä säkenöivässä musikaalissa, jossa hädän hetkellä toimitaan yhdessä. Tule mukaan matkalle, jossa uskotaan unelmiin, parempaan tulevaisuuteen ja sankareihin! ( Liput Lippupiste.fi)
Broadway-musikaali Titanic on voittanut viisi Tony-palkintoa ja saanut ylistävät arviot kautta maailman.
Titanicin kapteenin merkittävässä roolissa esiintyy järvenpääläinen Jouni Linkola. Tälle v. 1966 syntyneelle taiteen maisterille musiikki- ja laulaminen ovat harrastuksia digitaalisten palveluiden muotoilujohtajuuden ohella
Miten Collanien suku liittyy Bobrikovin murhaan tai Ukrainan mustanmullan viljelytapoihin?
Vastauksia saatiin Harri Vanhalan esityksestä 20.10. Kampin palvelukeskuksessa
Esityksessä käsiteltiin suvun näkökulmasta teemoja, jotka nousevat esille Harrin kahdessa kirjassa. Paljon huomiota saaneessa "Kommuna Kylväjä: amerikansuomalainen kolhoosi Donin aroilla" kerrotaan Harrin isoisän Clas Collanin ja isoäiti Laina Paajasen värikkäistä vaiheista. Miten he päätyivät perustamaan kolhoosin Donin aroille ja mitä sitten tapahtui?
Harrin uusimmassa kirjassa "Collan & Vanhala, Niistä on pienet pojat tehty" suvun historiaan sukelletaan Zachris Collanista alkaen. Iso paino on Albert Collanin toiminnalla Bobrikovin tapauksessa.
Harrilla on ollut käytössä ainutlaatuista materiaalia: Albertin kirjeitä, päiväkirjoja, lehtiä, kirjoja ja poliisiarkiston materiaalia sekä Venäjältä että Suomesta.
Kirja-arvioihin voi tutustua Hesarista https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008620738.html tai Yliopistolehdestä https://edockerfiles.com/d488cfa8-3295-11ed-bd2d-00155d64030a/#/article/60/page/1-1
Uusinta kirjaa "Collan & Vanhala, Niistä on pienet pojat tehty" myös voi ladata ilmaiseksi https://drive.google.com/file/d/1Ryya2mFcvVPn8Eii10H67GfFhqW1h1qK/view?usp=sharing
Kumpaakin kirjaa on myös tilattavissa maksamalla 33 euroa (omakustannushinta+postikulut) tilille FI36 5297 0020 1743 15. Viestikenttään nimi, osoite ja teksti, jos haluaa omistuskirjoituksen.
Ilmajoen musiikkijuhlat 11.6.2022
Teksti Anja Laurila, kuvat Jukka Paavilainen, Timo Linkola, kirjoittaja ja ilman mainintaa olevat Ilmajoen muiikkijuhlien kuvapankki
Collan-Kollanus sukuseurassa päätettiin vuonna 2020 tehdä kesäretki suvun jäsenen Jukka Linkolan säveltämän oopperan näytökseen Ilmajoelle. Koronapandemian takia esitykset peruttiin siltä kesältä ja liput siirrettiin seuraavan kesän näytöksiin. Mutta koska pandemia vain jatkui, myös kesän 2021 näytökset peruttiin, mutta tänä kesänä lauantaina 11.6. viimein päästiin katsomaan Lapuan liikkeestä kertovaa oopperaa: ”Hiljaiset perivät maan”.
Sukua saapui paikalle eri puolelta Suomea. Ensimmäisenä ohjelmanumerona oli Aarno Cronvallin suorittama oopperan esittely ja nimismiehen roolissa olevan Jaakko Kortekankaan haastattelu. Yleisölle tuli selväksi jo etukäteen, että nimismies ja pappi edustivat oopperan pahiksia, kummatkin kieroilivat. He olivat käsikirjoittaja Tuomas Parkkisen fiktiivisiä luomuksia.
Ooppera ei ollut historiankirjoitusta. Siinä oli kolme historiallista henkilöä: Vihtori Kosola, Hilja Riipinen ja Minna Craucher, jolla oli hänen itsensä rakentama fiktiivinen elämäntarina. Oopperassa oli totta 30-luvun väkivalta ja aatteiden ja tunteiden vastakkaisuus, joita kansanliikkeen sisällä ja ympärillä oli. Ooppera oli välillä hauska ja välillä järkyttävä, mutta ei hetkeäkään pitkästyttävä. Aarne Cronvall oli ohjeistanut, että sopii taputtaa myös kesken esityksen ja kyllä me taputimme ja lopussa vielä seisten.
Kuulun niihin, jotka vuonna 1966 olivat nähneet Salon ja Chydeniuksen luomuksen. Vaikka molemmissa oli pasifistinen sanoma, jälkimmäisessä se oli vakuuttavampi. Jukka Linkolan sävellys oli klassista oopperaa ja yleisö sai nauttia upeista laulusuorituksista.
Helsingin Sanomien arvostelija totesi, että hyvää kannatti odottaa. Olen hänen kanssaan samaa mieltä. - Kiitokset Marja Paavilaiselle ja Rauni Rautaselle, jotka olivat hoitaneet hienosti järjestelyt.
KUVASATOA ILMAJOEN-LAPUAN MATKALTA
Kuva J.P. Ennen esitystä: Oopperaa odotellessa vaihdettiin kuulumisia
Kuva esiintyjistä T.L. Vasemmalta oikealle: Nicholas Söderlund - Elias Salerno rovasti, Jaakko Kortekangas - Algot Holberg, nimismies, Taneli Mäkelä - Vihtori Kosola, Ville Rusanen - Olavi Miekka, Sanna Iljin - Regina Holberg, Essi Luttinen - Hilja Riipinen, Mari Palo - Minna Craucher
Kuva T.L. Tyytyväinen joukkomme esityksen jälkeen
Sunnuntaina ohjelma jatkui Lapualla.
Iso osa meistä osallistui illalliselle viereisessä Kestikartanossa ja monet yöpyivät Etelä-Pohjanmaan opiston asuntolan laadukkaissa tiloissa.
Kulttuurikeskus Vanhassa Paukussa tutustuttiin koko Suomea järkyttäneestä patruunatehtaan räjähdysonnettomuudesta kertovaan näyttelyyn. Museossa oli myös Lapuanliikkeestä lähinnä valokuvin kertova näyttely ”Viimeistä piirtoa myöten”. Näyttelyn aikajakso kattoi vuodet 1929-1944, eli lapuanliikkeen ajan Isänmaallisen Kansanliikkeen (IKL) toiminnan lopettamiseen saakka. Siellä pyöri myös video Talonpoikaismarssin päivästä ja saatoimme tehdä ulkonäkövertailuja edellisen päivän Kosolaan eli loistavaanTaneli Mäkelään.
Viimeisenä ohjelmanumerona oli tutustuminen Vihtori Kosolan remontoitavaan kotitaloon Lapun joen rannalla. Taloa esitteli meille mukaansa tempaavasti ja asiantuntevasti projektipäällikkö Taina Hautamäki, joka oli koulutukseltaan konservaattori. Kuva Vihtori Kosolasta muuttui monivivahteisemmaksi verrattuna oopperan tarinaan.
Karl Collanin juhlakonsertin lauluja CD-levyllä
Ensimmäisen merkittävän suomalaisen laulusäveltäjän ja kulttuurivaikuttajan Karl Collanin harvoin- jos koskaan
kuultuja lauluja tulkitsivat lokakuun lopussa 2021 Hakasalmen huvilassa sopraano Eilamaria Leskinen ja pianisti Jouni Somero. Laulujen tunnelmiin on mahdollista palata kuuntelemalla taitelijaparin vuonna 2020 levyttämää CD-levyä.
FC-Recordsin (www.fcrecords.fi) tuottamalla levyllä on 19 laulua. Aiemmin Karl Collanin lauluja on levyttänyt Jorma Hynninen.
Iisalmen rovastin Per Johan Collanin 250 v.-syntymäpäivät Seurasaaressa 4.9.2021
Iisalmen rovastin Pehr Johan Collanin historiallisia syntymäpäiviä vietettiin sukuseuran järjestäminä Seurasaaren ravintolan vanhassa salissa lauantaina 4.9.2021. Paikalla olivat päivän sankari rovasti itse vaimonsa Elisabeth Collanin kanssa mustavalkoisissa komeissa muotokuvissa salin seinällä ja 38 nykypäivän sukulaista. Kun vielä syyskuun alussa elettiin koronakautta jouduttiin osallistujamäärää hieman rajoittamaan. Juhla-ateriana oli lohikeittoa ja mansikkakakkukahvit. Rovastin ja hänen perheensä kymmenen lapsen historiasta kertoivat Timo Linkola, Jutta Noponen ja Anna-Maria Åström. Nuo mainiot tarinat ovat jo seuramme nettisivuilla, mutta Timo oli tehnyt aiheesta näyttävän 51 kuvaisen Powerpoint esityksen, jossa vilahtelivat rovastin perheen ohella Keisari Aleksanteri I, kaksi keisarinnaa, eversti Sandels, kenraali Dolgoruki, Sven Dufva ja muita kuuluisuuksia, kaikki Collanin perheen tarinaan liittyen.
Syntymäpäivien jatkoksi vierailtiin vanhassa Iisalmen pappilassa, joka on osa Seurasaaren rakennuskantaa. Ikävä kyllä Museovirasto on riisunut pappilan huoneet aiemmasta museomiljööstään, eikä rakennuksen sisältä löydy enää pappilan tuntua. Ulkopuoleltahan rakennus on mainiossa kunnossa, kuten kuvasta näkyy. Sukuseuramme harkinnee mahdollisuuksia reagoida tähän tilanteeseen.
Pentti Linkolaa muisteltiin 5.9.2021
Pentti Linkola nukkui pois kauniina kevätaamuna 5.4.2020 kotimökissään Sääksmäellä juuri kun koronapandemia sulki mahdollisuudet kokoontua Suomessa. Hänen hautajaisissaan sai olla läsnä vain kymmenen henkeä. Mitään muistotilaisuutta ei tuolloin saanut järjestää. Pentin tyttäret Mirjami ja Leena Linkola järjestivät muistotilaisuuden vasta 5.9.2021 Helsingissä ravintola Vanhassa Tallissa. Vielä siihenkin oli osallistuminen rajattu noin 60:een Pentin ystävään ja läheiseen. Vaikka 87-vuotiaaksi elänyt Pentti Linkola asui mökissään metsän keskellä yksinään, hänellä oli laaja ystäväpiiri ja hänen nimensä on toki likimain kaikille suomalaisille tuttu. Muistotilaisuudessa kuultiin noin 20 kaunista, erittäin kunnioittavaa ja hauskaa puheenvuoroa Pentistä. Hänestä toki riittää tarinoita. Entinen kansanedustaja Eero Paloheimo kertasi Pentin 80-vuotispäivillä jo esittämänsä arvion Pentistä. Hänen mukaansa Pentti Linkola oli Suomen itsenäisyyden ajan merkittävin kansalainen. Pentti ymmärsi ja näki luonnon ja maapallon tilanteen oikein ennen muita suomalaisia. Meitä ihmisiä on tällä planeetalla liikaa. Tilaisuuden monien tervehdysten joukossa olivat mm. Tasavallan Presidentin ja Helsingin Yliopiston adressit
Metsä ympäröi Pentti Linkolan kotimökkiä Sääksmäellä
Uusia kirjoja Pentistä
Pentti Linkolan muistelu ei tietenkään pääty tuohon muistotilaisuuteen. Syyskuussa 2021 ilmestyy kaksi häneen liittyvää kirjaa. Pentin ystävä ja hänen perustamansa Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kirjoitti omat muisteluksensa teokseen " Minä ja Pentti Linkola", Minerva Kustannus Oy. Osittain varsin kriittisen esseekokoelman "Linkolan perintö, esseitä puolesta ja vastaan" on toimittanut Jussi K. Niemelä (335 s.) ja julkaisija Kovasana. Siinä viisi eri kirjoittajaa käsittelee Linkolaa. Niemelä itse on ottanut asiakseen käydä Pentti Linkolan monet kirjoitukset Suomen Kuvalehdessä läpi faktojen tarkastusmielessä. Saapa nähdä millaisia tutkimuksia ja teoksia Pentistä vielä tulevina vuosina tehdään.
Muistometsä
Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä.
Elokahvit ja sukutietoa Pieksämäellä la 14.8. 2021
Tilaisuus pidettiin Nokkalan Käräjätalossa.
Peruuntuneeseen joulupuuro -tilaisuuteen ilmoittautuneilta tuli toiveita, että tapaaminen voitaisiin järjestää myöhemmin. Tilaisuudessa oli luento DNA-tutkimuksesta sukututkimuksen apuna.
Nokkalan Käräjätalon historiaan kätkeytyy mielenkiintoisia tarinoita, joista talon isäntäväki Marketta ja Jussi Moilanen kertoivat. Talon historiaan voi tutustua myös verkossa Nokkalan käräjätalon historiaa.
Ehrströmien Olli ja Bucklan - näyttelyt ohi, mutta upea julkaisu saatavilla
Taiteilijapari Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ovat suomalaisen taidehistorian suuria tuntemattomia. Ehrströmien elämään ja taiteeseen on voinut tutustua kahdessa muistonäyttelyssä: Mäntän Serlachiuksen museossa 2019 - 2020 ja Vaasan Tikanojan taidekodissa keväällä 2021.
Serlachius-näyttelyn kuraattori, tutkija Helena Hänninen kokosi näyttelyn Ehrströmien yli 4300 luonnosta ja teosta sisältävästä tuotannosta. Hän on tehnyt näyttelyaineistosta ja taiteilijoiden elämästä myös tyylikkään julkaisun. Upeassa värikuvateoksessa on 176 sivua, joilta saa hyvän käsityksen taiteilijoiden töistä ja heidän elämästään. Teoksen voi tilata Serlachius-museon verkkokaupasta.
Lempinimillään Olli ja Bucklan tunnettujen Olga Gummerus-Ehrströmin ja Eric O. W. Ehrströmin aktiivisin työskentelykausi oli 1890–1930-luvuilla. Olli oli lahjakas muotokuvamaalari, mutta teki myös lasimaalauksia ja tekstiilisuunnittelua. Bucklan oli taiteilija ja taideteollisuusmies, joka teki merkittävimmät työnsä arkkitehtitoimisto Gesellius-Lindgren-Saariselle. Molemmat olivat opiskelleet Pariisissa.
Olga Ehrström kuuluu Claudius Collanuksen sukuhaaraan.
Uutisia
Matti Putkonen – kansalaisten asiamiehenä ja vaikuttajana vallan kabineteissa
Perussuomalaisten puoluetoimistosta viime vuosina tutusta Matti Putkosesta on 12.4.2023 julkaistu elämänkerta ”Työmies, vallattomasti vallan kahvassa”. Kirjan on Putkosen haastattelujen ja muun materiaalin pohjalta koonnut Hellevi Pouta. Kirjan on kustantanut Readme.fi.
Putkonen syntyi Helsingissä 1950, vietti nuoruutensa Mäntässä ja on vaikuttanut politiikassa jo runsaat 50 vuotta. Hän toimi Metallityöväenliiton viestintäpäällikkönä vuoteen 2010, siirtyi tuolloin liitosta eläkkeelle ja työmieheksi Timo Soinin johtamien perussuomalaisten puoluetoimistoon. Nyt hän aikoo siirtyä oikeasti eläkkeelle, mutta toimii ainakin lähiajat vielä hallitusneuvottelujen taustavaikuttajana.
Huippulobbari Matti Putkonen kertoo suoraviivaiseen tapaansa, mitä politiikan kentillä on viime vuosikymmeninä tapahtunut.
Jos olet kovin herkkähipiäinen, tämän kirjan lukeminen saattaa aiheuttaa ärsytysoireita–ehkä järkyttääkin. Tämä kirja nimittäin kertoo huippulobbarina maineensa luoneesta Matti Putkosesta, jonka suoraviivainen tapa puhua ja toimia on niin ihastuttanut kuin vihastuttanutkin. Koko aikuisikänsä hän on ollut yhteiskunnallinen taustavaikuttaja.
Nyt hän kertoo, millaista meno oli herrojen saunailloissa ja miten hyvä veli -verkosto toimii. Miksi Timo Soinin ero pelasti perussuomalaiset? Miten Paavo Lipponen nousi valtaan? Miten Putkonen torppasi Esko Ahon kuningasidean ja oli pudottamassa Anneli Jäätteenmäkeä ja Heidi Hautalaa? Entä tappoiko Jorma Ollila Suomesta tv-tuotannon ja päättyivätkö Kemijoen irtouitot Paavo Väyrysen lapsuuden traumaan? Miksi Putkonen vastusti ympäristöministeriön perustamista ja ajoi Järvi-Suomen kanavointia? Miten hän oli mukana ihmeessä, jossa työnantajat ja työntekijät löysivät toisensa?
Putkosen kirjan julkistamistilaisuuden tiedotustilaisuuden haastattelu löytyy osoitteesta: https://www.youtube.com/watch?v=oG0Nv9BogDo&t=614s
Matti Putkonen on Henrik Collanuksen jälkeläinen. Hänen äidinisänsä äiti oli Iida Maria Laitinen os. Kollanus.
Mikko Kärnä jäi valitsematta uuteen eduskuntaan
Sukumme jäsen Mikko Kärnä toimi kaksi kautta kansanedustajana eduskunnassa. Hän toimi aemmin rajavartioston kapteenina ja Enontekiön kunnanjohtajana. Eduskuntaan hän nousi ensi kerran Lapin vaalipiiristä vuosiksi 2015-2018 varasijalta Paavo Väyrysen siirtyessä EU-parlamenttiin. Vuoden 2019 vaaleissa hän sai Lapin vaalipiiristä ääniä 6480 ja toimi keskustan kansanedustajana 2019-2023. Kevään 2023 vaaleissa hän oli ehdokkaana Helsingissä eikä saanut enää valintaan tarvittavaa äänimäärää.
Riikka Suomisen esikoisromaani kyseenalaistaa ihanteita
Kannattaako parisuhteessa luvata ikuista uskollisuutta? Kirjailija, helsinkiläinen toimittaja ja ilmastoaktivisti Riikka Suominen,44, ei sitä tekisi, mutta muita hän ei lähde neuvomaan.
Joitakin ajatuksistaan hän kuitenkin antaa esikoisromaaninsa päähenkilölle.
Romaanissaan ”Suhteellisen vapaata ”(Otava 2020) Suominen kyseenalaistaa ihanteen yksiavioisesta parisuhteesta.
Esikoiskirjailijan yhteys Collan-sukuun liittyy äidin isoäidin äiti Hilma Zimmermanniin, joka oli omaa sukua Collan.
30.9.2021 Tiede-lehdessä kerrotaan
Aivoaakkoset
Neurotieteilijät ja emeritaprofessorit Synnöve Carlsson ja Riitta Hari ovat Aalto yliopistossa koonneet uusimman tiedon ihmisaivoista vasta ilmestyneeseen teokseen: Aivoaakkoset, ARTS Books, 2021, 304 s. Hari on tieteen akateemikko ja sukumme jäsen. Aivojen rakenne, toiminta ja tutkimusmenetelmät ovat kirjan kivijalkaa. Muisti, oppiminen, kieli ja tunteet ovat keskeistä prosessointia, mutta näkemisessä ja liikkumisessakin aivot ovat ratkaisevan tärkeät. Loppuluvussa Hari pohtii neurotieteen ja taiteen kohtaamista. Tyylikkäässä kirjassa on runsas kuvitus.
30.9.2021 Clas ja Laina Collanin seikkailuista Donin aroilla ilmestyy kirja
Harri Vanhala kirjoittaa: Kirjassa kerrotaan aika paljon Clas ja Laina Collanista, myös heidän traagisesta lopustaan poliisin luotien ja junan uhreina. Clas oli Kylväjän perustaja ja erittäin merkittävä hahmo sen pystyyn panemisessa.
Clas ja Laina ovat sukuseuran 1934 vuoden kuvassa alalaidassa oikealla. Pikkutytöt ovat oikealta Irma (alulle Venäjällä) ja Kirsti, vielä hengissä 94 v. Heidän yläpuolellaan oikealta Laina, Clas ja Hilda (Albertin leski).
Kirja ei keskity Collanien toimintaan, vaikka heitä paljon käsitelläänkin.
Kirja on ensi viikosta alkaen myynnissä Siirtolaisuusinstituutin nettikaupassa. Jos haluaa signeeratun kappaleen, se pitäisi tilata minulta. Valitettavasti ei ole korrektia kustantajaa kohtaan myydä kirjaa alennuksella.
Kirjan hinta signeerattuna on 30 € + postikulu 6 € (Suomeen). Kirja maksetaan tilille FI36 5297 0020 1743 15, viestikenttään maksajan postiosoite. Osoitteen voi myös lähettää sähköpostilla yhteydenottosivun tai tämän linkin kautta:
https://kommuuni-kylvaja.webnode.fi/yhteydenotto/
Mikael Collan ylijohtajaksi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt ) ylijohtajaksi valtioneuvosto nimitti lokakuun alkupuolella 2020 MIKAEL COLLANIN ( Claudiuksen kirja, taulu 115, ex. hallituksemme jäsen). Jälkimmäisen nimitysasia tosin HS 25.10.2020 mukaan "saattoi perustua virheeseen", eikä asia liene vielä aivan loppuun käsitelty. (TL)
Pirkko Eskola os. Linkola ja uusia alkuaineita
Tri Pirkko Eskola os. Linkola oli Helsingin Sanomien 27.4.2020 mukaan 50 vuotta sitten mukana löytämässä uusia alkuaineita, ks. Sukutarinat. (TL)
Slukeilla kaupunki Valko-Venäjällä
Noin 10 viime vuoden kuluessa on sukuseurassamme pohdittu mahdollista Collan Kollanusten sukuyhteyttä ahvenanmaalais-balttilaiseen Slukien aatelissukuun. Alustavat geenitutkimustiedot ja Per Sluckin perillistiedot viittaavat siihen, että yhteyttä ei ehkä olisi. Asia ei vielä kuitenkaan ole aivan selvä.
Kari Simelius, joka geenitutkimusten mukaan olisi sukua Slukeille, mutta ei kuulu Collan-Kollanus-sukuun, on löytänyt Valko-Venäjältä Minskin läheltä Sluckin kaupungin, josta tosin nykyään käytetään useimmiten sen venäjänkielistä nimeä Slutsk. Kaupunki sijaitsee Sluch-joen varressa 105 km Minskistä etelään. Kaupungin väkiluku on nykyisin noin 61 000 asukasta. Slukissa natsit murhasivat sodan aikana lokakuussa 1941 noin 4 000 juutalaisia.
Simeliuksen mukaan Sluck-nimi voidaan suomentaa meripihkaksi. Hän hieman spekuloi, että olisivatko viikingit vieneet Sluck-nimen Itämereltä Valko-Venäjälle. Hänen mukaansa Slukien haploryhmää löytyy mm. Viron Saarenmaan muinaishaudoista. Timo Linkola huomasi, että Sluk näkyy olevan myös Slovakian Bratislavassa tanssiteatterin/elokuvateatterin/ravintolan nimi. Siellä se liittyy Slovakian kansanperinteeseen. Youtubesta löytyy Slukien tansseja. (TL)
Linkola-nimi karua metsämaastoa: Erään ilmeisen pätevän paikannimistötutkijan toukokuisen 2020 puhelinsoiton mukaan Linkola- nimi on muunnos vanhasta ruotsin kielen sanasta, joka tarkoittaa karua metsämaastoa. Sellaista on runsaasti Sulkavan Linkolan kylän vaiheilla. 1600-luvulla Linkolan kylä esiintyi nimellä Lingola. (TL)
_jp.jpg)