Ajankohtaista 

Tapahtumat - tulevia ja menneitä                                                                 Uutisia                                                                                                           Voit ottaa yhteyttä                               

 

 

Tulossa

Karl Collanin juhlakonsertti Hankasalmen huvilassa Mannerheimintie 13 b Helsinki                    lauantaina 30.10. 2021 klo 14-15

Ensimmäisen merkittävän suomalaisen laulusäveltäjän ja kulttuurivaikuttajan Karl Collanin harvoin- jos koskaan

kuultuja lauluja tulkitsevat sopraano Eilamaria Leskinen ja pianisti Jouni Somero. Sisältyy pääsymaksun hintaan,

ei erillisveloitusta.

https://hakasalmenhuvila.fi/tapahtumat/saveltaja-karl-collanin-juhlavuosikonsertti/

Suunnitteilla glögitilaisuus Rauhan asemalla Helsingin Pasilassa 10.12.

 

 

Ilmajoen musiikkijuhlat

 

Ilmajoen musiikkijuhlat siirretty kesään 2022. Kohteenamme on Jukka Linkolan säveltämä oopppera:  Hiljaiset perivät maan, majoitus- ja kuljetusasioissa yhteys Marja Paavilaiseen. Samalla käynti Lapualla Kosolan talossa. Jos peruutuspaikkoja tulee, lippuja voi kysellä lähempänä ensi kesää Rauni Rautaselta. 

 

 

Joel Herttua tulee, oletko valmis?

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Joel Herttua on laulaja kosketinsoittaja - kuvassa keskellä olevan - Joel Mäkisen (Suvun Nuori Toivo 2019, mm Pimeys-yhtye, tuttu musikaaleista kuten We will rock you, Jekyl&Hyde, Love Me Tender) ja kitaristi Tuomas Wäinölän vuonna 2020 perustama suomeksi laulava rokkibändi. Joel Herttuan musiikki on yhdistelmä classic rockia ja musikaalimaisuutta, sekä ruotsalaista pop-sensibiliteettiä ja iloisuutta.

 

Katso lisää:

https://www.youtube.com/watch?v=_AeL3Y4CL0Y

 

 

 

Menneitä 

 

Iisalmen rovastin Per Johan Collanin 250 v.-syntymäpäivät Seurasaaressa 4.9.2021

Joel Mäkelä.png

 

 

 

 

 

Iisalmen rovastin Pehr Johan Collanin historiallisia syntymäpäiviä vietettiin sukuseuran järjestäminä Seurasaaren ravintolan vanhassa salissa lauantaina 4.9.2021. Paikalla olivat päivän sankari rovasti itse vaimonsa Elisabeth Collanin kanssa mustavalkoisissa komeissa muotokuvissa salin seinällä ja 38 nykypäivän sukulaista. Kun vielä syyskuun alussa elettiin koronakautta jouduttiin osallistujamäärää hieman rajoittamaan. Juhla-ateriana oli lohikeittoa ja mansikkakakkukahvit. Rovastin ja hänen perheensä kymmenen lapsen historiasta kertoivat Timo Linkola, Jutta Noponen ja Anna-Maria Åström. Nuo mainiot tarinat ovat jo seuramme nettisivuilla, mutta Timo oli tehnyt aiheesta näyttävän 51 kuvaisen Powerpoint esityksen, jossa vilahtelivat rovastin perheen ohella Keisari Aleksanteri I, kaksi keisarinnaa, eversti Sandels, kenraali Dolgoruki, Sven Dufva ja muita kuuluisuuksia, kaikki Collanin perheen tarinaan liittyen.

 

Syntymäpäivien jatkoksi vierailtiin vanhassa Iisalmen pappilassa, joka on osa Seurasaaren rakennuskantaa. Ikävä kyllä Museovirasto on riisunut pappilan huoneet aiemmasta museomiljööstään, eikä rakennuksen sisältä löydy enää pappilan tuntua. Ulkopuoleltahan rakennus on mainiossa kunnossa, kuten kuvasta näkyy. Sukuseuramme harkinnee mahdollisuuksia reagoida tähän tilanteeseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Pentti Linkolaa muisteltiin 5.9.2021 

 

 

Pentti Linkola nukkui pois kauniina kevätaamuna 5.4.2020  kotimökissään Sääksmäellä juuri kun koronapandemia sulki mahdollisuudet kokoontua Suomessa. Hänen hautajaisissaan sai olla läsnä vain kymmenen henkeä. Mitään muistotilaisuutta ei tuolloin saanut järjestää. Pentin tyttäret Mirjami ja Leena Linkola järjestivät muistotilaisuuden vasta 5.9.2021 Helsingissä ravintola Vanhassa Tallissa. Vielä siihenkin oli osallistuminen rajattu noin 60:een Pentin ystävään ja läheiseen. Vaikka 87-vuotiaaksi elänyt Pentti Linkola asui mökissään metsän keskellä yksinään, hänellä oli laaja ystäväpiiri ja hänen nimensä on toki likimain kaikille suomalaisille tuttu. Muistotilaisuudessa kuultiin noin 20 kaunista, erittäin kunnioittavaa ja hauskaa puheenvuoroa Pentistä. Hänestä toki riittää tarinoita. Entinen kansanedustaja Eero Paloheimo kertasi Pentin 80-vuotispäivillä jo esittämänsä arvion Pentistä. Hänen mukaansa Pentti Linkola oli Suomen itsenäisyyden ajan merkittävin kansalainen. Pentti ymmärsi ja näki luonnon ja maapallon tilanteen oikein ennen muita suomalaisia. Meitä ihmisiä on tällä planeetalla liikaa. Tilaisuuden monien tervehdysten joukossa olivat mm. Tasavallan Presidentin ja Helsingin Yliopiston adressit

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                         Metsä ympäröi Pentti Linkolan kotimökkiä Sääksmäellä

 

Uusia kirjoja Pentistä

 

Pentti Linkolan muistelu ei tietenkään pääty tuohon muistotilaisuuteen. Syyskuussa 2021 ilmestyy kaksi häneen liittyvää kirjaa. Pentin ystävä ja hänen perustamansa Luonnonperintösäätiön toiminnanjohtaja Anneli Jussila kirjoitti omat muisteluksensa teokseen " Minä ja Pentti Linkola", Minerva Kustannus Oy.  Osittain varsin kriittisen esseekokoelman "Linkolan perintö, esseitä puolesta ja vastaan" on toimittanut Jussi K. Niemelä (335 s.) ja julkaisija Kovasana. Siinä viisi eri kirjoittajaa käsittelee Linkolaa. Niemelä itse on ottanut asiakseen käydä Pentti Linkolan monet kirjoitukset Suomen Kuvalehdessä läpi faktojen tarkastusmielessä. Saapa nähdä millaisia tutkimuksia ja teoksia Pentistä vielä tulevina vuosina tehdään.

 

Muistometsä

 

Pentti Linkolan muistometsä on perustettu Toivakan Riuttasaloon ja muistolehto Kangasalle Sahalahden Kurinkanvuorelle. Hanke on ollut Linkolan itsensä perustaman Luonnonperintösäätiön ja Päijänteen Luonnonperintösäätiön yhteistyötä.

 

 

 

 

 

 

 

LUE LISÄÄ

 

 

 

 

Elokahvit ja sukutietoa Pieksämäellä la 14.8. 2021

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tilaisuus pidettiin Nokkalan Käräjätalossa.

Peruuntuneeseen joulupuuro -tilaisuuteen ilmoittautuneilta tuli toiveita, että tapaaminen voitaisiin järjestää myöhemmin. Tilaisuudessa oli luento DNA-tutkimuksesta sukututkimuksen apuna.

Nokkalan Käräjätalon historiaan kätkeytyy mielenkiintoisia tarinoita, joista talon isäntäväki Marketta ja Jussi Moilanen kertoivat. Talon historiaan voi tutustua myös verkossa Nokkalan käräjätalon historiaa.

 

 

 

 Ehrströmien Olli ja Bucklan - näyttely Vaasan Tikanojan taidekodissa

Taiteilijapari Olga Gummerus-Ehrström (1876–1938) ja Eric O. W. Ehrström (1881–1934) ovat suomalaisen taidehistorian suuria tuntemattomia. Tikanojan taidekodissa 27.11. avautuva Ehrströmien elämästä ja taiteesta kertova näyttely esittelee molempien taiteilijoiden töitä monipuolisesti. Lempinimillään Olli ja Bucklan tunnettujen Olga Gummerus-Ehrströmin ja Eric O. W. Ehrströmin aktiivisin työskentelykausi oli 1890–1930-luvuilla. Olga Ehrström kuuluu Claudius Collanuksen sukuhaaraan.

Tikanojan taidekodissa 27.11.2020 – 25.4.2021 esillä oleva näyttely on tehty yhteistyössä Mäntässä toimivan Serlachius-museoiden kanssa, jossa näyttely oli esillä ennen Vaasaan siirtymistä. Esiteltävä aineisto on koottu Ehrströmien yli 4300 luonnosta ja teosta sisältävästä tuotannosta. Näyttely perustuu tutkija Helena Hännisen tutkimukseen ja luettelointityöhön. (TL)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Uutisia

30.9.2021 Hanna Brotherus kirjamessuilla

Sukumme jäsen Hanna Brotherus, joka on Elisabet Claudiuksentyttären jälkeläinen on kirjoittanut kirjan: "Ainoa kotini" ja hän esiintyy Helsingin kirjamessuilla lokakuun lopussa.

30.9.2021 Tiede-lehdessä kerrotaan

Aivoaakkoset

 

Neurotieteilijät ja emeritaprofessorit Synnöve Carlsson ja Riitta Hari ovat Aalto yliopistossa koonneet uusimman tiedon ihmisaivoista vasta ilmestyneeseen teokseen: Aivoaakkoset, ARTS Books, 2021, 304 s. Hari on tieteen akateemikko ja sukumme jäsen.  Aivojen rakenne, toiminta ja tutkimusmenetelmät ovat kirjan kivijalkaa. Muisti, oppiminen, kieli ja tunteet ovat keskeistä prosessointia, mutta näkemisessä ja liikkumisessakin aivot ovat ratkaisevan tärkeät. Loppuluvussa Hari pohtii neurotieteen ja taiteen kohtaamista. Tyylikkäässä kirjassa on runsas kuvitus.

30.9.2021 Clas ja Laina Collanin seikkailuista Donin aroilla ilmestyy kirja

 

https://www.epressi.com/tiedotteet/historia/uutuusjulkaisu-unelma-paremmasta-innosti-amerikansuomalaiset-donin-aroille-neuvosto-venajalle-1920-luvulla.html

Harri Vanhala kirjoittaa: Kirjassa kerrotaan aika paljon Clas ja Laina Collanista, myös heidän traagisesta lopustaan poliisin luotien ja junan uhreina. Clas oli Kylväjän perustaja ja erittäin merkittävä hahmo sen pystyyn panemisessa.

Clas ja Laina ovat sukuseuran 1934 vuoden kuvassa alalaidassa oikealla. Pikkutytöt ovat oikealta Irma (alulle Venäjällä) ja Kirsti, vielä hengissä 94 v. Heidän yläpuolellaan oikealta Laina, Clas ja Hilda (Albertin leski).

Kirja ei keskity Collanien toimintaan, vaikka heitä paljon käsitelläänkin.

Kirja on ensi viikosta alkaen myynnissä Siirtolaisuusinstituutin nettikaupassa. Jos haluaa signeeratun kappaleen, se pitäisi tilata minulta. Valitettavasti ei ole korrektia kustantajaa kohtaan myydä kirjaa alennuksella.

Kirjan hinta signeerattuna on 30 € + postikulu 6 € (Suomeen). Kirja maksetaan tilille FI36 5297 0020 1743 15, viestikenttään maksajan postiosoite. Osoitteen voi myös lähettää sähköpostilla yhteydenottosivun tai tämän linkin kautta:

https://kommuuni-kylvaja.webnode.fi/yhteydenotto/

 

 

 

 

 

Mikael Collan ylijohtajaksi Valtion taloudelliseen tutkimuskeskukseen

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt ) ylijohtajaksi valtioneuvosto nimitti lokakuun alkupuolella 2020 MIKAEL  COLLANIN ( Claudiuksen kirja, taulu 115, ex. hallituksemme jäsen). Jälkimmäisen nimitysasia tosin HS 25.10.2020 mukaan "saattoi perustua  virheeseen", eikä asia liene vielä aivan loppuun käsitelty. (TL)

Pirkko Eskola os. Linkola ja uusia alkuaineita

Tri Pirkko Eskola os. Linkola oli Helsingin Sanomien 27.4.2020 mukaan 50 vuotta sitten mukana löytämässä uusia alkuaineita, ks. Sukutarinat. (TL)

 

Slukeilla kaupunki Valko-Venäjällä

Noin 10 viime vuoden kuluessa on sukuseurassamme pohdittu mahdollista Collan Kollanusten sukuyhteyttä ahvenanmaalais-balttilaiseen Slukien aatelissukuun. Alustavat geenitutkimustiedot ja  Per Sluckin perillistiedot viittaavat siihen, että yhteyttä ei ehkä olisi. Asia ei vielä kuitenkaan ole aivan selvä.

Kari Simelius, joka geenitutkimusten mukaan olisi sukua Slukeille, mutta ei kuulu Collan-Kollanus-sukuun, on löytänyt Valko-Venäjältä Minskin läheltä Sluckin kaupungin, josta tosin nykyään käytetään useimmiten sen venäjänkielistä nimeä Slutsk. Kaupunki sijaitsee  Sluch-joen varressa 105 km Minskistä etelään. Kaupungin väkiluku on nykyisin noin 61 000 asukasta. Slukissa natsit murhasivat sodan aikana lokakuussa 1941 noin 4 000 juutalaisia.

Simeliuksen mukaan Sluck-nimi voidaan suomentaa meripihkaksi. Hän hieman spekuloi, että olisivatko viikingit vieneet Sluck-nimen Itämereltä Valko-Venäjälle. Hänen mukaansa Slukien haploryhmää löytyy mm. Viron Saarenmaan muinaishaudoista. Timo Linkola huomasi,  että Sluk näkyy olevan myös Slovakian Bratislavassa tanssiteatterin/elokuvateatterin/ravintolan nimi. Siellä se liittyy Slovakian kansanperinteeseen. Youtubesta löytyy Slukien tansseja. (TL)

 

Linkola-nimi karua metsämaastoa

Erään ilmeisen pätevän paikannimistötutkijan toukokuisen 2020  puhelinsoiton mukaan Linkola- nimi on muunnos vanhasta ruotsin kielen sanasta, joka tarkoittaa karua metsämaastoa. Sellaista on runsaasti Sulkavan Linkolan kylän vaiheilla. 1600-luvulla Linkolan kylä esiintyi nimellä Lingola. (TL)

 

 

 

TAKAISIN ALKUUN

Kommuuna Kylvaja-kirjan kansi lowres.jpg