SUKUTARINOITA
Timo Linkola (2018): August Kollanus- Kalja-Kollanus (1871-1945)
Hanna (Ylönen) ja August Kollanus
August Kollanus syntyi Pieksämän Seppälänmäen Alatalossa 1871, josta perhe muutti Kirkonkylään 1885. Sieltä hän muutti Helsinkiin 1893. 1900-luvun alkuvuosina hän sai paikan Alli Tryggin sahtitehtaasta Kalliosta. Alli Trygg-Helenius oli suomalaisen raittiusliikkeen pioneeri, joka perusti 1889 Helsingin Sörnäisiin kapakoiden kilpailijaksi kansankeittiön, jossa tarjottiin edullista ruokaa ja ”Allin kaljana” tunnettua kotikaljaa. Jo seuraavana vuonna 1890 hän perusti Sörnäisten Kansankodin (Hämeentie 24-26) työväestön henkisen ja sosiaalisen elämän keskukseksi. Tämän toimintaa rahoitettiin raittiuskaljan myyntituloilla. Kansankoti loi kokous- ja kulttuuritilana suomalaisen työväenliikkeen perustaa. Kansankoti siirtyi 1907 Pelastusarmeijalle. Samalla Tryggin sahdin valmistus loppui, mutta toiminta siirtyi August Kollanuksen omistukseen ja johtoon.
A.Kollanus Kaljatehdas toimi 1907-1940 Hämeentie 16 tontilla Neljännen linjan ja Hämeentien pohjoisessa risteyksessä. Tehtaan konttori ja Hanna Kollanuksen maitokauppa olivat osassa kolmikerroksista puista asuin- ja liikerakennusta, mutta varsinainen tehdas oli pihan perällä kivirakennuksessa. Kaljatehdas valmisti likimain alkoholitonta kotikaljaa, limonadeja ja mineraalivettä. Työntekijöitä tehtaassa oli kymmenkunta. Tuotteet myytiin helsinkiläisiin maitokauppoihin ja ravintoloihin. 1910 ja 1920 luvuilla kaljatehtaalla ei ollut omaa ajoneuvoa, ja tuotteiden kuljetusta varten ympäri Helsinkiä Kollanus vuokrasi hevosen ajajineen ja rattaineen. 1930-luvulla yrityksellä oli oma kuorma-auto kuljetuksia varten. Ennen toista maailmansotaa Helsingin kalja- ja virvoitusjuomamarkkinoilla oli kolme kilpailevaa yritystä Sinebrychoff, Hartwall ja Kollanus. August Kollanus tunnettiin ahkerana ja tunnollisena yrittäjänä. Hän toimi mm. Kansallisosakepankin Kallion konttorin johtokunnan jäsenenä. Talvisodan alkuvaiheessa venäläisten palopommi osui tehtaan tontille, ja sen rakennukset tuhoutuivat. Panimotoiminta päättyi, ja tontti myytiin Elanto Oy:lle. Nykyisin tontilla on mm. K-market. Kaljatehdas oli koko toiminta-aikansa August Kollanuksen omistuksessa, mutta 1930-luvun ajan tehtaan toimitusjohtajana toimi Augustin poika Gunnar Collanus. Hänen omistuksessaan oli Vilhovuorenkatu 11 vuokratiloissa toimiva kahvipaahtimo Mokka Paahtimo Oy ja Elco niminen yritys, joka myi mm. uuneja. Gunnar Collanus harrasti amerikkalaisia henkilöautoja. Kahvipaahtimon toiminta päättyi sodan aikana ja Gunnar Collanus siirtyi Helsingin Teknillisen Korkeakoulun kanslistiksi ja sittemmin kirjastonhoitajaksi. August Kollanuksen omistuksessa oli myös Lopen Loppijärven eteläpäässä oleva noin 10 ha:n niemi, jota perhe käytti kesäpaikkanaan. Siellä on nykyisin Helsingin ortodoksisen seurakunnan kesäleiri.
Kollanus Kaljatehtaan kuorma-auto 1930-luvulla
Kollanus Kaljatehtaan konttori ja Hanna Kollanuksen maitokauppa sijaitsivat tässä
Hämeentie 16 rakennuksessa. Kaljatehdas oli pihan puolen kivirakennuksessa.