Sukuseura

Collan sukuseura perustettiin 1934

Collanit, von Collanit, Kollanukset, Collanukset, Kolimaat ja Linkolat ovat kaikki keskenään sukulaisia. Sukua voidaan pitää pääosin savolaissukuna, mutta nykyään sen jäsenet asuvat ympäri Suomea. Sukuun luetaan Pieksämäellä 1600-luvun lopulla eläneiden veljesten maanviljelijä Henrik Collanuksen ja rovasti Claudius Collanuksen (k. 1692) jälkeläiset puolisoineen. Sukuun kuuluu kummankin veljeksen jälkeläisiä erikseen koskevien sukukirjojen (2014 ja 2018) mukaan noin 19 000 sukulaista, joista elossa vuonna 2020 lienee noin 16 000. Heistä moni ei kuitenkaan tiedä kuuluvansa tähän sukuun, varsinkin kun sukulaisten enemmistön sukunimet ovat tyttärien avioliittojen myötä muuttuneet. Pääosa suvun jäsenistä on Henrik Collanuksen jälkeläisiä, joista varsin monella on yhteys Pieksämäen seutuville. Veljesten isä Clas Sigfridinpoika oli ilmeisesti syntynyt Satakunnan Karkussa, mutta toimi vuodesta 1638 alkaen rälssitilan voutina nykyisen Mikkelin Rantakylässä. Hänen isänsä oli Karkun Pajuniemen kylässä 1580 Suomen vanhimpaan ratsuväkiyksikköön liittynyt ratsumies Sigfrid Persson Luck. Tämän juurista ei ole luotettavaa tietoa.

Collanus sukunimeä käytti ensi kerran Claudius Collanus Viipurissa v. 1669. Uusimpien 2000-luvun tietojen valossa nimellä saattaa olla yhteys Karkun Karkunkylän aikanaan suureen Kollasen ratsutilaan, jonka 1601-1639 omistaneen kirkkoherra Mathias Mathiaen jälkeläiset käyttivät sukunimeä Collanius. Collis on latinaa ja tarkoittaa mäkeä.

Collan-Kollanuksiin liittyvät muut suvut

Suvun tyttärien avioliittojen kautta Collan-Kollanus-suvun jäsenten pääosalla on muita kuin edellä mainittuja sukunimiä. Isompien sukulaisryhmien nimiä Claudius Collanuksen jälkeläisten puolella ovat mm. Gummerus, Hyvärinen, Kunnas, Lagerwall, Laitakari, Leisten, Noponen, Wallden, Vasenius ja Wikberg. Nämä muodostavat omia sukuhaaroja Collan-Kollanus-suvun sisällä. Kukin näistä nimistä edustaa kuitenkin vain pientä osaa tuon nimisistä ihmisistä Suomessa siten, että esim. suurimmalla osalla Suomen Kunnaksista tai Wikbergeistä ei ole sukuyhteyttä Collan-Kollanuksiin. Sama koskee Henrik Collanuksen jälkeläisiä. Näiden joukossa suurempien sukulaisryhmien nimiä ovat mm. Aminoff, Ampuja, Asikainen, Hokkanen, Häkkinen, Hämäläinen, Hänninen, Kantanen, Karjalainen, Kauppila, Kohvakka, Kolehmainen, Kääriäinen, Lahti, Laitinen, Lappi, Liukkonen, Manninen, Markkanen, Marttinen, Nenonen, Nykänen, Puikkonen, Putkonen, Pöntinen, Stenberg, Tawast, Teittinen, Vilhunen, Ylönen ja Äyräväinen.

Collan-sukuseura perustettiin 1934

Collan sukuseura perustettiin Helsingissä suvun ensimmäisessä sukukokouksessa 27.10.1934. Seuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Suomen Pankin johtaja Claes von Collan, tehtailija August Kollanus, kouluneuvos Anni Collan, maaherra K.J.M Collan, isännöitsijä Emil Johannes Collan, professori Kaarlo Linkola, puutarhaneuvos Olavi Collan, rouva Kirsti Hankajärvi ja apulaisjohtaja Hans A Collan. Seuran ensimmäisenä sihteerinä ja rahastonhoitajana toimi konsulentti Olavi Linkola.

Sukuseuran perustava kokous 1934

Seuran hallituksen puheenjohtajina 1900-luvulla ovat toimineet maaherra K.J.M Collan, maanviljelysneuvos Mikko Linkola ja ylilääkäri Risto Collan. Sihteereitä ovat olleet Olavi Linkola, Paavo Linkola, Hanno Kunnas, Georges Beaurain, Jaakko Hyvärinen, Juhani Keskitalo, Risto Collan ja Pertti Linkola.

Puheenjohtajat K.J.M. Collan, Mikko Linkola, Risto Collan

Toiminnan alkuvaiheissa painettiin sukuseuran säännöt molemmilla kotimaisilla kielillä. Myös Kirsti Hankajärven ja Elsi Ekholmin kirjoittama kalevalamittainen sukukronikka painettiin. Vuonna 1961 julkaistiin varatuomari Jaakko Hyvärisen toimittama Claudius Collanuksen jälkeläiset käsittävä sukuluettelo. Sen ajantasaisti päätoimittaja Olavi Linkola 1984. Suvun tarinoita julkaistiin ”Collan-suvun vaiheita” monisteissa I-III 1966-71. Monisteessa IV julkaistiin alustava Henrik Collanuksen jälkeläisten luettelo, joka tiedoiltaan oli vielä kovin puutteellinen. Päätoimittaja Olavi Linkola keräsi 1934-1994 laajan asiakirjakokoelman pääasiassa Claudius-Collanuksen sukuhaarasta ja valokuvia molemmista sukuhaaroista.

2.8.1952 pidetyssä kokouksessa Pieksämäen Partaharjulla perustettiin Collan-Kollanus suvulle Savon haaraosasto. Sen perustamistoimikuntaan valittiin puheenjohtajaksi valaja Mauno Collan ja sihteeriksi kunnansihteeri Martta Collan.

Collan-sukuseuran varsinaisia sukukokouksia järjestettiin 1900-luvun kuluessa vuosina 1934, 1939, 1952, 1961, 1966, 1971 ja 1984. Näistä osallistujamäärältään suurin oli Pieksämäellä 1939. Siihen osallistui noin 200 suvun jäsentä. 1900-luvun viimeisin sukukokous pidettiin Helsingissä sukuseuran perustamisen 50-vuotispäivänä 27.10.1984.

Valokuva Sukukokous Helsingissä 1984

Toiminta käynnistyi uudelleen 2009, Collan-Kollanus-sukuseura ry

Kesäkuun 12. päivänä 2007 pidettiin Pieksämäellä pienimuotoinen sukukokous, jonka tarkoituksena oli kerätä varoja Pieksämäen vanhan kirkon nurkalla olevan 1939 pystytetyn Collanus-suvun muistokiven kunnostukseen. Rahaa saatiinkin kokoon sen verran, että voitiin hankkia kolmeksi vuodeksi muistokiven eteen kukat, joiden hoidosta vastasi seurakunta. Samassa tilaisuudessa heräsi ajatus Collan-sukuseuran elvyttämisestä. Nimettiin toimikunta, jonka tehtävänä on viedä asiaa eteenpäin ja todettiin, että toimintaan kaivattaisiin mukaan myös sellaisia henkilöitä, jotka tietävät seuran aikaisemmasta toiminnasta. Toimikunnan työssä olivat loppukeväällä 2009 mukana Pj. Eino Jäppinen, Risto Collan, Kaija Kollanus, Timo Linkola, Tuomo Moilanen, Leena Mustalampi, Marja Paavilainen, Rauni Rautanen ja Pia Roiha.

Seuraa ei löytynyt enää huhtikuussa 2008 yhdistysrekisteristä. Seura rekisteröitiin uudelleen ja annettiin sille uusi nimi, suvun eri haarat huomioon ottava nimi Collan-Kollanus-sukuseura ry. Sen vahvisti Pieksämäen Poleenissa 4.7.2009 pidetty sukukokous. Tuolloin oli kulunut 70 vuotta muistokiven pystyttämisestä. Kokouksessa hyväksyttiin seuran säännöt, vahvistettiin toimintasuunnitelma ja valittiin uusi hallitus.

Uudistuneen sukuseuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin v. 2009 Timo Linkola, Marja Paavilainen, Johanna Collan, Tuomo Moilanen, Leena Mustalampi, Rauni Rautanen, Mikael Collan, Pertti Linkola ja Jouni Linkola. Hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet tekn.lis. Timo Linkola 2009-2014, KTM Titta Karjalainen 2014-2019 ja vastaava tuottaja Marja Paavilainen os. Kollanus 2019- . Sihteereinä ovat toiminet Marja Paavilainen ja Rauni Rautanen.

Timo Linkola, Titta Karjalainen, Marja Paavilainen

Uudistunut sukuseura on 2000-luvulla pitänyt sääntömääräiset sukukokoukset Pieksämäellä 2009, Sulkavalla 2014 ja Helsingissä 2019. Näiden lisäksi seura on järjestänyt monia pienimuotoisempia tilaisuuksia kuten esim. käyntejä suvun merkittävissä kohteissa. Vuodesta 2009 alkaen seura on tiedottanut suvun jäsenille nettisivuja, facebook-palstaa ja sähköpostikirjeitä hyväksi käyttäen. Samalla on tehty laajaa sukuselvitystyötä, jonka tuloksina ovat valmistuneet sukukirjat Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014, Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018 ja Collan-Kollanus suvun vaiheita V vuonna 2019. Keväällä 2020 tehtiin jäsenille sähköpostikysely seuran kehittämiseen liittyvistä kysymyksistä.

Vuonna 2021 sukuseurassa oli ainakin jossakin vaiheessa jäsenmaksun maksaneita jäseniä 183. Seuran sihteerillä on 2021 noin 650 suvun jäsenten sähköpostiosoitetta. Seuran asioista jäsenet voivat keskustella facebook sivuilla osoite: https://www.facebook.com/groups/154243321260252

Seuran sihteeri:

Rauni Rautanen

+358 400 463 652

rauni_rautanen@yahoo.fi

Dagmarinkatu 12 B 21, 00100 Helsinki