Sukukirjojemme ongelmia
Timo Linkola
Nyt kun sukumme molempien haarojen sukukirjat ovat valmiina on niistä saatu enimmäkseen myönteistä, mutta hieman myös kriittistä palautetta. Sukukirjoissa on valtavasti tietoa, mutta on aivan selvää, että tiedoissa on myös paitsi puutteita myös virheitä.
”Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014” sukukirjassa on tiedot 517 perheestä ja 1946 henkilöstä. Virheitä on toistaiseksi löytynyt noin 37 perheen kohdalla. Kirjan virheistä on saatavissa A4-korjauslista, jonka saa vaikkapa sähköpostilla tekijältä timo@linkola.net. Virheet ovat enimmäkseen pienehköjä esim. syntymävuosien, ammattien, puolisoiden nimien, lasten nimien täsmennyksiä. Nyt 2021 on selvää, että vuoden 2014 tiedot alkavat vanhentua. Sukuhaaran arkistojen läpikäynnin yhteydessä on myös tullut selväksi, että kirjan kuvitus olisi voinut olla vielä laajempaa ja henkilökuvauksiin olisi ollut oleellisesti enemmän materiaalia. Valokuvia ja tarinoita on reservissä melkoisesti sukuhaaran arkistossa.
”Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018” sukukirjassa on tiedot 4 558 perheestä ja 19 112 henkilöstä. Sen yksittäisistä pikkuvirheistä ei juurikaan ole saatu palautetta. Pääongelmina tämän sukukirjan käytössä on Collan, Collanus, Kollanus, Kollani sukunimien kirjoitustapojen sekavuus ja se, että useiden suvun sivuhaarojen osalta tietojen keruu on jouduttu katkaisemaan 1900-luvun alkupuolelle. Vaikka kirja on noin tuhatsivuinen ja kilon painoinen, siitä puuttuu joitakin suvun osia ja erityisesti valokuvia. Henrikin sukuhaaran sivuhaarojen selvittelyssä, valokuvien ja tarinoiden keruussa on paljon tekemätöntä työtä.
Molempien kirjojen alkuteksteissä esitetään suvun juurten ulottuvan Savosta Sastamalan Karkkuun ja sieltä ehkä Sluk-sukuun mm. Ahvenanmaalla. Sukukirjojen julkaisun jälkeen saadut muutamat uudemmat tiedot vaikuttavat siltä, että tuo yhteys on varsin kyseenalainen.
Molempien sukukirjojen aineiston keruussa seurakuntien aineistot kuten rippikirjat, lastenkirjat, syntyneiden ja kastettujen luettelot, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen luettelot sekä muuttaneiden luettelot ovat olleet pitkälti tietojen lähteenä. Kirjan päätutkija Kaisa Rautavaara on tehnyt valtavan työn penkoessaan näitä perhe- ja henkilötietoja käsin kirjoitetuista kansallisarkiston digiasiakirjoista. Henkikirjojen systemaattisempi ylläpito alkoi Suomessa vasta vuoden 1743 jälkeen. Koko 1700-luvun osalta kirkonkirjojen laatu vaihtelee ja niiden lukeminen on varsin työlästä. Perheen kokonaisuuden selvittely kirkonkirjoista 1700-luvun osalta käy yleensä helpoimmin ilmi rippikirjasta, jossa ovat niin vanhemmat kuin lapset tietoineen yhdessä.
Henrikin sukukirjan taulussa 34 esitetään Anna Andersdotter Collanin ja Lars Laurinpoika Klosterbergin perhe, johon vanhempien lisäksi kuului sukutaulun mukaan kolme lasta. Tällaisena perhe löytyy tuon ajan rippikirjassa 1735-1750. Edellinen rippikirja puuttuu ja rippikirjasta 1721-1724 ei löydy Lars Klosterbergiä. Syntyneistä ei tuolta ajalta löydy tietoa. Hieman erikoiselta perheen kokoonpano kuitenkin vaikuttaa, jos vuosiluvut lukee tarkasti. Vanhempien avioliitto solmittiin 1727. Perheen vanhimman pojan Lars Klosterbergin syntymävuosi oli 1712. Kaisa ei tähän detaljiin kiinnittänyt erityisempää huomiota, kaikenlaistahan perheissä sattui. Hän löysi kuitenkin tuolle Lars Klosterbergille jälkeläisiä sukukirjan tauluihin 35- 306 yhteensä 272 perhettä. Tässä jälkeläisparvessa aika monen sukunimi on Karjalainen.
Sukumme jäsen Ari Manninen Mikkelistä osaa varsin hyvin lukea vanhoja käsialoja ja hän löysi lisätietoja Pieksämäen kuolleiden kirjasta sukutaulun 34 Collan-Klosterbergin perheestä. Tuon perheen isä noin v. 1681 Ruotsin Länsi Götanmaalla syntynyt entinen sotilas Lars Laurinpoika Klosterberg oli ollut aiemmassa avioliitossa Riitta (Brita) Nykäsen kanssa. Tuo pariskunta oli vihitty ennen vuotta 1712. Vuonna 1712 syntyneen Lars Klosterbergin äiti on ollut Riitta Nykänen. Tosin Lars Klosterberg nuoremman syntymäajasta ei ole muuta tietoa kuin hänen kuolemaansa 15.6.1784 liitetty tieto, että vainaja oli iältään 72 vuotta. Hänen äitinsä Riitta Nykänen kuoli 19.6.1727 lapsivuoteeseen. Isän uuden avioliiton kautta 15-vuotias Lars Klosterberg ja hänen 3-vuotias sisarensa Anna Catharina saivat Anna Collanuksesta äitipuolen. Lars Klosterberg nuoremman jälkeläiset sukukirjan tauluissa 35-306 eivät siis ole äitipuolen Anna Andersdotter Collanin jälkeläisiä eivätkä siten geeneiltään hänen kauttaan kuulu Collan-Kollanus-sukuun. Toki tuo Lars Klosterberg nuorempi kuului isänsä ja äitipuolensa perheeseen ja hänen jälkeläisillään on perheyhteyttä Collan -Kollanuksiin. Muutama Lars Klosterbergin jälkeläisistä solmi avioliiton Collan-Kollanusten muiden sukuhaarojen jäsenten kanssa ja he kuuluvat siten jälkeläisineen tähän sukuun. Alustavan tarkastelun mukaan näyttäisi siltä, että Collan-Kollanuksiin noista sukukirjan taulujen 35-306 taulujen perheistä kuuluu geneettisesti noin 100 perhettä (taulut 62-106, 110-112, 142-162,167-168, 215, 217-238, 254-258, 275, ja 303-306). Sukukirjassamme on sukuun geneettisesti kuulumattomia perheitä, Lars Klosterbergin jälkeläisiä noin 170 perhettä.
Klosterbergin perhettä tutkiessaan Ari Manninen huomasi, että sukukirjan taulussa 34 mainittu Anna Andersdotter Collanin ja Lars Laurinpoika Klosterbergin poika Anders Klosterberg avioitui 25.3.1748 Kaisa Ylösen kanssa. Tästä ei ole sukukirjassa mainintaa. Tuohon perheeseen syntyi ainakin kuusi lasta, joista neljä jatkoi sukuaan. Tässä on siis Collan-Kollanusten suvulla haara, joka puuttuu sukukirjasta. Tuota suvun haaraa ei vielä ole tarkemmin tutkittu. Anna Collanin kuoltua 1743 Lars Laurinpoika Klosterberg solmi 1750 vielä kolmannen avioliittonsa Pieksämäellä noin 1700 syntyneen Anna Mannisen kanssa, mutta tästä avioliitosta ei syntynyt lapsia.
Huomaamme, että 1700-luvun perhetiedot ovat rippikirjojen osalta ainakin tässä tapauksessa varsin puutteellisia. Kun tavoitteena on selvittää yli neljän tuhannen perheen tiedot, ei sukututkimuksessa ole aina mahdollista tarkistaa tietoja ristiin monista usein hankalalukuisista käsinkirjoitetuista ja ruotsinkielisista lähteistä.
On hienoa, että suvun jäsenkunnassa on kykyä tarkistaa sukukirjan tietoja.
Kun sinä suvun jäsen huomaat sukukirjassa virheen tai merkittävän puutteen vuotta 2018 edeltävissä tiedoissa, kerro havainnostasi Henrikin sukuhaaran tutkijalle Kaisa Rautavaaralle kaisa.rautavaara@gmail.com Hänelle voi myös tiedottaa suvun jäsenten syntymistä, kuolemista, avioliitoista jne.
Anja Laurila 12.1..2022
Viittaan edellisen artikkelin neljänneksi viimeiseen kappaleeseen. Täydentäessäni sukupuuta, havaitsin että Kristiina Klosterbergin jälkeläiset ovat käsittääkseni hänen aviomiehensä Johan Karjalaisen kautta Claudius Collanin jälkeläisiä. Eli Henrikin kirjan taulujen 36 – 306 henkilöt kuuluvat myös geneettisesti Collan-sukuun, mutta osa heistä on vain Claudiuksen eikä Henrikin jälkeläisiä.
Kristiinan puoliso onJuho Niilonpoika Karjalainen, jonka isä oli → Niilo Juhonpoika Karjalainen, jonka äiti oli → Kaisa Jaakkimantytär Karjalainen, jonka äiti oli → Anna Claesdotter Collanus
Yhteyden on lisännyt Geni-ohjelmaan aikoinaan äitini seitsemäs serkku, joka kuuluu Karjalainen-sukuun.
Annan Claesdotterin tarina kirkonkirjojen valossa
Anna Claudiuksentytär s. 15 (?).4.1681
Anna Collana syntyi Piekämäellä Claudius Collanin ja hänen vaimonsa Simonintytär Tarvoniuksen kuudenneksi ja nuorimmaksi lapseksi. Hänet kastettiin perjantaina 15. 4. ja on mahdollista, että hän oli syntynytkin sinä päivänä. Annan syntymän aikaan äidinisä Simon Christierni Tarvonius oli vielä Pieksämäen kirkkoherrana. Hän kuoli seuraavana vuonna ja Claudius Collanuksesta tuli appensa seuraaja.
Anna menetti äitinsä varhain ja perheeseen tuli äitipuoli. Hän oli Kajaanin pormestarin tytär Susanna Curnovius, joka oli jo selvästi vanhanpiian iässä - noin 30-vuotias. Anna oli yhdeksänvuotias, kun hän sai pikkuveljen, joka kastettiin Erikiksi ja hänen kauttaan Claudiuksen suku jatkui. Suvun katsottiin jatkuvan vain poikien kautta ja suku sammui, jos sillä ei ollut enää nimenjatkajaa.
Claudiuksen uusi avioliitto jäi lyhyeksi. Claudius kuoli 1692, kun Anna oli vähän yli kymmenen. Susannalla oli huollettavanaan lauma miesvainajan lapsia ja oma Erik oli noin vuoden ikäinen. Kun Susanna oli ollut viisi vuotta leskenä, Pieksämäelle muutti toiseksi kappalaiseksi Nicolaus Lång. Nicolaus oli kymmenisen vuotta Susannaa nuorempi. He perustivat uusperheen. Anna eli siis perheessä, jossa oli omia sisaruksia, velipuoli Erik ja Susanna-äitipuolen ja hänen uuden Nicolaus-aviomiehensä lapsia. Susanna synnytti ainakin kolme poikaa. Perhe muutti Pieksämäeltä 1699 Joroisiin, jossa Nicolaus toimi pappina.
Anna avioitui joroislaisen Joachim Thuresson Thuren kanssa. Avioitumisen vuosiluku ei ole selvillä. He asuivat Vättilänrannassa, jossa omistivat ison maatilan. Perheessä oli Ifvar-niminen poika. Toiset sukututkijat ovat tulkinneet, että Anna oli myös hänen äitinsä, toiset sukututkijat ovat sitä mieltä, että Anna oli äitipuoli. Anna ja Joachim saivat n. 1700 tyttären, jonka nimeksi annettiin Carin. He saivat vauvan, joka kuoli 31.3.1707 ja tyttövauvan 8.7.1710, hän sai nimekseen Margaretha. Anna jäi leskeksi 1720 alle 40-vuotiaana ja pari kuukautta miehen kuoleman jälkeen kuoli kirkonkirjojen mukaan heidän toinen lapsensa (luultavasti tarkoitettiin Margarethaa). Annan ja Joachimin Carin-tytär selvisi aikuiseksi ja avioitui Karjalankylään. Anna itse meni vielä uudestaan naimisiin entisen kersanti Fabian Stårckin kanssa.