SUKUTARINOITA
Olavi Linkola: Joroisten vt. kirkkoherra Erik Collanus 1691 – 1736 (1961)
Erik Collanus syntyi Pieksämäellä 3.4.1691. Hänen isänsä rovasti Claudius Collanus kuoli seuraavana vuonna 1692. Nuoruutensa Erik Collanus joutui viettämään aluksi Pieksämäellä ja myöhemmin Hirvensalmella, sillä äiti Susanna Curnovia meni miltei välittömästi Claudius Collanuksen kuoltua uusiin naimisiin varapastori Nicolaus Långin kanssa, joka toimi v. 1697 - 1699 Pieksämäen toisena kappalaisena ja vuodesta 1699 vuoteen 1712 kappalaisena Hirvensalmella.
Hirvensalmelta lähetettiin poika Viipurin lukioon ja ylioppilaaksi hän tuli 16-vuotiaana Turussa (Vib) 13.5.1707. Opinnot jatkuivat Turun yliopistossa ja noin 20-vuotiaana Erik vihittiin papiksi Mikkelin kirkossa 10.9.1711.
Aluksi Erik toimi kappalaisen apulaisena Joroisissa, minne isäpuoli oli päässyt kirkkoherraksi v. 1712. Kappalaiseksi Joroisiin Erik sai nimityksen 5.11.1714. Tähän tehtävään häntä pyydettiin seurakunnan taholta ja nimityksen antoi piispa J. Gezelius nuorempi.
Tätä ennen olivat venäläiset aloittaneet Suomen valloituksen ja Erik on merkitty paenneeksi Paltamoon 8.1.1714. Hän ei liene palannut seurakuntaan, koska sota jatkui ja siirtyi yhä pohjoisemmaksi. Viimeisen linnoituksen, Kajaanin linnan antautuessa Erik joutui yhdessä muiden, mm. isäpuolensa Nicolaus Långin kanssa venäläisten vangiksi 14.2.1716. Hänet vietiin muiden vankien kanssa jalkaisin talvella hävitetyn maan läpi Turkuun, missä hän istui vankina linnassa 3 kk. Kun Erik oli tällöin vasta 25-vuotias, hän kesti nämä rasitukset. Isäpuoli sen sijaan kuoli marssin aiheuttamiin kärsimyksiin samana vuonna.
Kesän tultua Erik vapautui Turun linnasta ja pääsi aluksi hoitamaan papin tehtäviä Maarian pitäjään, missä oli ajan 1.7.1716 - 12.12.1717. Erik pääsi hoitamaan jälleen Joroisten kappalaisen virkaansa 12.1.1718.
Rauhanteon jälkeen Erik kirjoitti joulukuun 25. päivänä 1721 kirjeen piispa Gezeliukselle ja pyysi päästä Joroisten kirkkoherraksi. Kirje sisälsi seuraavaa:
"Korkeasti kunnioitettu ja korkeasti oppinut Herra Piispa ja Consistorin Esimies
Samalla kun sydämestäni onnittelen Teidän isällistä ylhäisyyttänne äskettäin saamanne korkean viran johdosta sekä toivotan Korkeimman armoa ja apua Jumalan seurakunnan hoidossa anon Teidän isällistä korkeuttanne nöyrästi pyytäen, että minut määrättäisiin hoitamaan Pastorin tointa Joroisten seurakunnassa, joka on aivan pieni ja rappiolla oleva, koska minä siellä 12 vuoden ajan olen hoitanut pappistehtäviä ja ollut sanotun seurakunnan kappalaisena muutamia vuosia sekä Tsaarillisen majesteetin määräyksestä ja ukaasin nojalla Pastorin tointa siellä hoitanut, jolloin en ainoastaan Jumalanpalveluksia ilman kollegaa yli vuoden ajan hoitanut, vaan jouduin moniin vaikeuksiin, kyyneliin, kärsimyksiin ja hengenvaaroihin sanankuulijoitteni vuoksi; jotka, jos olisin niistä tiennyt silloin kun olin venäläisten vankina Paltamon autuaan herra rovastin (Cajanus), autuaan isäpuoleni Nils Långin, joka oli pastorina täällä Joroisissa, sekä muiden pappismiesten kanssa jonne meidän piti jalkaisin kävellä Kajaanin linnasta, laukku selässä ja vihollisen miekan alati uhatessa, niin olisin mieluimmin tyytynyt veteen ja leipään kuin monien takaajien avulla hakeutunut Joroisiin. Kuitenkin, kun Jumala korkeimmassa armossaan on antanut meidän elää vaikean ajan yli ja vapauttanut meidät vihollistemme käsistä, toivoisin mielellään pääseväni samaan toimeen rauhan aikana, missä vainojen aikana on kestetty; otaksun senvuoksi, että Teidän isällinen korkeutenne armollisesti asian niin järjestäisi, että minun mainitun seurakunnan Pastorin toimeen nimitettäisiin ja tämä hänen Kuninkaallisen Majesteettinsa toimesta vahvistettaisiin, jotta minä ja vaimoni, pienet lapset, vanha äiti ja sisareni eivät joutuisi muiden elätettäviksi, sillä koska sitä nyt kerran on pyhään saarnavirkaan määrätty, tuntuisi mahdottomalta alkaa muulla tavalla elättää itseään. Odottaen oikeamielisestä rukoukseni kuulemista ja lähinnä Jumalan lempeätä suojelua toivomukselleni jään Korkeasti kunnioitetun ja korkeasti oppineen Herra Piispan ja Consistorin esimiehen nöyrimmäksi palvelijaksi."
Joroisissa 25 p:nä joulukuuta 1721 Erich Collanus
Kirkkoherraksi Joroisiin ei Erik kuitenkaan päässyt, vaan siirtyi myöhemmin Rantasalmen kappalaiseksi. Jo pari vuotta aikaisemmin 18.1.719 oli Erik Collanus solminut avioliiton Rantasalmen rovastin Anders Heinriciuksen ja hänen ensimmäisen vaimonsa Magdalena Flachseniuksen tyttären Magdalena Heinriciuksen (s. 1700, k. 1765) kanssa.
Lapsia syntyi perheeseen yhteensä seitsemän. Erik Collanuksen omakätinen lapsiluettelo on säilynyt VA:ssa. Siitä näkyy mm., että isonvihan jälkeen kastamista tapahtui myös maallikkojen toimesta ja erikoisuutena olivat ajan tavan mukaan horoskooppimerkinnät kunkin lapsen kohdalla. Tätä luetteloa voidaan pitää Collan-suvun ensimmäisenä sukutauluna.
"Anno 1720 24. maaliskuuta syntyi poikani, jonka herra Ambr. Gerlander kastoi Andreakseksi. Jesus siunatkoon häntä kaikella hengen ja ruumiin siunauksella. Horoskooppi Vesimies.
Anno 1721 16. toukokuuta syntyi toinen poikani, jonka herra Pet. Hoffren kastoi ja nimitti Claudiukseksi. Jesus siunatkoon. Kaksoset.
Anno 1723 6. maaliskuuta syntyi kolmas poika, jonka herra Henrik Morander kastoi ja nimesi Ericukseksi. Jesus siunatkoon. Leijona.
Anno 1724 26. huhtikuuta siunattiin avioliittoamme tyttärellä, jonka kirkkoherra, herra Johannes Limatius kastoi ja nimesi Susannaksi. Jeesus siunatkoon. Skorpioni.
Anno 1726 19. syyskuuta sai rakas vaimoni tyttären, jonka itse kastoin ja nimesin Mariaksi. Jesus siunatkoon. Jousimies.
Anno 1728 10. heinäkuuta sai avioliittomme jälleen lahjaksi pojan, jonka korkeastikunnioitettu appeni, korkea-arvoinen herra rovasti Magnus Andreas Heinricius kastoi ja nimesi Gabrieliksi. Jesus siunatkoon häntä ja toisia. Vesimies.
Anno 1732 25. tammikuuta klo 8 illalla syntyi minulle poika, jonka helmikuun 3. kastoi herra rovasti Norrgren, ja nimitti Johannekseksi. Kaksoset."
Joroisten muistojulkaisussa (Nils. K. Grotenfelt 1931) on muutamia mainintoja Eric Collanuksesta:
V. 1714 hän antoi todistuksen siitä, että Nils Grotenfelt oli lahjoituksilla hankkinut itselleen patronaattioikeuden Joroisten seurakunnassa (sai nimittää kirkkoherran). Todistus oli seuraava:
"Ote kirkonkirjasta seuraavasta, jonka kautta everstiluutnanttivainaja, jalosukuinen Nils Grotenfelt kuninkaallisen kirkkolain mukaan on itselleen ja omaisilleen saanut patronaattioikeuden tässä seurakunnassa:
1. Suureksi osaksi rakennuttanut ja suurentanut seisovaa kirkkoa.
2. Lahjoittanut ison kirkonkellon.
3. Samoin hopeisen kullatun kalkin lautasineen (1702).
4. Samoin kuusikynttiläisen messinkikruunun (ostettu Tukholmasa ja lahjoitettu kirkolle, kun Nils Grotenfelt 1698 onnelllisesti sieltä palasi).
5. Samoin uuden saarnastuolin.
6. Samoin punaisen, kukilla koristetun alttaripeiton."
V. 1724 helmikuun 26. päivänä saapui piispa Johannes Gezelius Joroisiin tarkastusta pitämään. Kappalainen Erik Collanus saarnasi ensin tavanmukaisen jumalanpalveluksen jälkeen Herran "vertaamattomasta suloisuudesta", minkä jälkeen piispa puhui seurakunnalle.
V. 1724 Joroisissa ollessaan asui Erik Collanus ns. Ala-Pappilassa, minne hänen aikanaan kunnan toimesta rakennettiin navetta. Tämä virkatalo oli v. 1724 rakennusten ja viljelysten puolesta hyvässä kunnossa.
V. 1726 tutki kuninkaallinen komitea kansan valituksia ja yleensä taloudellisia oloja Suomessa. Tähän komiteaan kuului mm. Joroisten kappalainen Erik Collanus.
Rantasalmen historiassa (Arvo M. Soininen 1954) mainitaan, että Erik Collanus tuli Rantasalmelle pitäjäläisten pyynnöstä, jotka olivat mieltyneet häneen hänen joskus saarnatessaan Rantasalmen kirkossa. Muutto Rantasalmelle tapahtui v. 1728. Pitkäksi ei toiminta muodostunut, sillä Erik kuoli 45 vuotiaana vuonna 1736 ja haudattiin kirkon alle 3.10.1736. Tällä paikalla on nyt entisten kirkkojen muistokivi.
Lapsista vanhin Anders oli tällöin 16 vuotias ja nuorin Johannes 4 vuotias. Äiti, joka eli vuoteen 1765, meni kuitenkin uusiin naimisiin miehensä seuraajan Rantasalmen kappalaisen Klas Fegmanin kanssa v. 1738, joten lapset arvattavasti saattoivat pitää pappilaa edelleen kotinaan.
Toinen kappalainen asui Rantasalmen historian mukaan ns. Osikonmäen pappilassa, mutta Ilmoniemi mainitsee Genos n:o 3:ssa 1945, että Erik Collanus omisti Rantasalmen Kolkon eli Kolkontaipaleen kylässä ratsutilan. Asiakirjoista ilmenee kuitenkin, että hän sai sen haltuunsa avioliittonsa kautta.
Erik Collanuksen muista lapsista, paitsi Claudiuksesta, josta tuli Helsingin trivialiakoulun opettaja ja Rantasalmen kappalainen, ovat tiedot varsin niukat.
Vanhin lapsista, Anders tuli ylioppilaaksi, mutta rupesi sotilaaksi, asui Mikkelin Tuukkalassa ja oli kuljettajana Savon rykmentissä. Hänet mainitaan veronkirjoittajana v. 1751. Puoliso oli Anna Hokkanen. Nyttemmin on käynyt selville, että sukututkimus hänen jälkeläisistään on jäänyt täysin keskeneräiseksi ja toistaiseksi ei ole tietoa hänen myöhemmistä vaiheistaankaan.
Lapsista kolmas, Erik mainitaan Bergholmin sukukirjassa toisesta jalastaan rampana ja vasta v. 1965 selvisi, että hän oli toiminut sahan kirjanpitäjänä Muolaassa, missä todennäköisesti naimattomana kuoli 19.11.1783.
Myös Susanna jäi naimattomaksi ja asui ainakin vuosina 1784 - 1790 veljensä Claudiuksen luona.
Maria meni naimisiin Rantasalmen trivialikoulun opettajan, collega superior, nimi-konrehtori Karl Brusinin kanssa. Maria kuoli 4.8.1795.
Gabriel oli kuuromykkä, joka on merkitty 36-vuotiaana kuolleeksi Rantasalmella.
Johan toimi Helsingissä kauppa-alalla ja oli naimaton. Hänestä maalattu muotokuva on Joroisten Frugårdissa. Johan kuoli 25.1.1799.