SUKUTARINOITA
Timo Linkola: Ovatko Slukit Collan-Kollanusten esivanhempia? (2020)
Sluk suvun vaakuna
Collan-Kollanusten sukujuuret johtavat varsin luotettavasti Karkun Pajuniemen kylässä 1580 Suomen ensimmäiseen ratsuväkeen liittyneeseen ratsumieheen Sigfrid Persson Luckiin, joka lienee kuollut viimeistään 1610. Ratsumiehen virkatalo oli nimeltään Kari. Henrik Impolan mukaan (Genos 2/2014) ”hänen lisänimensä on kirjoitettu eri asuissa: Luck, Lucke, Lucki, joista yleisin muoto on Luck. Veroluetteloissa se on pitkään säännöllisesti muodossa Luck, myöhemmin kirjoitusasu vaihtelee (Lucki, Lwki, Sluck, Sluki). Sigfrid Luckin pojan (Josef Luckin) siirryttyä Suodenniemen kylään hänen talonsa nimeksi vakiintuu paikallisessa kielenkäytössä Luuki. Huomio kiinnittyy myös Pajuniemen Karin Luunenä-nimisiin isäntiin 1500-luvulla ja nimeen Olavi Lukkoi naapurikylässä Suodenniemellä. Olisiko Sigfridin lisänimi syntynyt näiden nimien pohjalta ja olisiko hän tullut Karin isännäksi osittain myös sukuoikeuden perusteella?”
Henrik Impolan mukaan ” Koska hänen nimessään myöhemmin s-alkuiset nimiasut yleistyvät, vaikuttaa siltä, että tässä on kyseessä Ahvenanmaalta peräisin oleva aatelissuvun Sluk haara, jonka jäsenet ovat menettäneet rälssioikeutensa ja muuttuneet rälssittömiksi ratsumiehiksi ja ratsutalollisiksi. Sastamalan historiassa tätä pidetään melkein varmana ja Karin isäntä on otettu siihen nimellä Sigfrid Sluk.
Koska veljesten Sigfridin ja Lassen patronyymi on Per, saattaisi ajallisesti sopiva isäkandidaatti olla Per Sluck, joka 1537-60 omisti 2/3 Kodbolstadista (Nyk. Bolstaholm) Fnströmin pitäjään kuuluvassa Getan kappelissa. Eräiden tietojen mukaan häneltä olisi jäänyt vain tyttäriä. Per Sluk oli ilmeisesti aatelittomassa avioliitossa. hän ei myöskään täyttänyt ratsupalveluvelvollisuuttaan ja näyttää menettäneen rälssioikeutensa. Ei voitane pitää pois suljettuna, että tämä Per Sluk olisi jättänyt jälkeensä myös poikia.”
Impolan artikkelin johdosta sekä ”Claudius Collanuksen jälkeläiset 2014” että ”Henrik Collanuksen jälkeläiset 2018” sukukirjojen esipuheissa esitetään Sluk-suvun sukupolvia aina 1300-luvulle asti mahdollisina joskin varsin epävarmoina Collan-Kollanusten esivanhempina. Noiden sukukirjojen ilmestymisen jälkeen tiedämme v. 2020 aiheesta kuitenkin hieman enemmän.
Per Sluckia koskevat lisätiedot ( Reinhold Hausen: Bolstaholms säteri och dess äagare, 1930) viittaavat siihen, että Per Slukilla oli lapsia vain kaksi tytärtä Madeline ja Gertrud Sluk jotka kahdestaan myivät isänsä perintöosuudet Bolstaholmin tilaan 1576 Harald Tyrilsson Stålhandskelle. Se, että kaksi tytärtä myivät isänsä perinnöt osoittaa, ettei isän kuolinpesässä ollut muita perillisiä, ei siis ainuttakaan poikaa. Näin Karkun veljekset Sigfrid ja Lars Persson Luck eivät voi olla Kodbolstan Per Slukin poikia. Tätä aihetta on perusteellisemmin käsitelty sukukirjan Collan-Kollanus Suvun vaiheita V (2019) Timo Linkolan artikkelissa ”Bolstaholmin säterikartano Ahvenanmaan Getassa.” Samassa julkaisussa on myös artikkeli Sluk-suvusta.
Se, että Karkun Sigfrid ja Lars Luck eivät voi olla Kodbolstan Per Slukin poikia ei vielä todista, etteivätkö he voi olla Slukeja ja jonkun muun Per Slukin poikia. Tiedossa on toinenkin teoriassa heidän isäkseen ajallisesti sopiva Per Sluck. Reinhold Hausen kertoo 1930, että 1561 Hultassa Sundin pitäjässä Ahvenanmaalla oli talonpoika Per Nilsson Sluk, jolla tuolloin oli 205 veromarkan verran sänkipeltoa (FS,2733,f.12). Hulta on noin 50 km Maarianhaminasta koilliseen. Hänen isänsä oli Nils Sluch, 1545 talonpoika Sundin pitäjän (Persbyn) Träsk: llä 8FS,2606,f.59 v.). talon paikka on edelleen käytössä. Isä käytti 1562 Jomalan Önningbyssä 420 veromarkan arvoista kirkon maata, mutta oli myös talonpoika 1564 Jomalan Ödanbölessä (FS, 2753,F.9 v). Ödanböleä ei löydy nykykartoilta.
Sundin Hultan Per Nilssonin jälkeläisiä ei ole selvitetty. Manner-Suomesta ei toistaiseksi ole löytynyt ainuttakaan 1500-luvulla elänyttä Per Slukia.
Sluk suvun todennäköisten jälkeläisten geeneistä on saatu v. 2019 hieman epävarmaa tietoa. Näyttää siltä, että Slukien geeniperimä kuuluu isälinjaltaan haploryhmään I, joka on varsin tavallinen Ruotsissa ja esiintyessään Suomessa viittaa läntiseen isälinjaan. Kari Simeliuksen (ei kuulu Collan-Kollanuksiin, on Matts Sauson jälkeläinen) mukaan Slukeihin mahdollisesti viittaavia esi-isiä löytyy jälkeläismiesten teettämissä geenitutkimuksissa ainakin seuraavasti:
-
Michel Sköring, s. 1480 Laihia Haploryhmä I-L1302
-
Matts Sauso 1670-1750 Vähäkyrö Haploryhmä I-L1302
-
Nils Månsson, 1530, Saltvik, Åland Haploryhmä I-BY 240
-
Erkki Niilonpoika Kniivilä, 1560-1630 Hailuoto Haploryhmä I-FGC8679
-
Lauri Luukila (Lars Sluk ) 1450, Haukipudas Haploryhmä I-FGC8679
-
Antti Luukila s. 1668 k. 1716 Haploryhmä I-FGC8679
Collan-Kollanus suvun piirissä ovat ainakin Antti Linkola Claudiuksen sukuhaarasta ja Veli-Pekka Kollanus Henrikin sukuhaarasta 2019-2020 tutkituttaneet isälinjojensa geenien haploryhmän. Molempien isälinjat ulottuvat Pieksämäen 1600-luvun Henrik ja Claudius-veljeksiin. Antin varsin tarkkaan tutkittu (Big Y-testi) isälinjan haploryhmä on N-M231 ja Pekan hieman karkeampi tulos osoittaa samaa haploryhmää. Finland DNA-ryhmässä on 2020 noin 18 000 jäsentä ja ainakin 2 000 kuuluu tähän haploryhmään. Suomessa miesten tyypillisin ryhmä on itäinen N-haploryhmä, joka kertoo suomalaismiesten muinaisten esivanhempien tulleen idästä.
Suodenniemen Luuki sukuun liittyy Hemiä-suku (Antti Matinpoika Hemiä s. 1763 Suodenniemellä, esi-isät 2-6. polvissa Luuki, 7. polvessa Sigfrid Luck (Sluk), jonka haploryhmä on I-M253. Jos tämä on totta, Sigfrid Luck voinee geeniensä puolesta olla Slukeja, mutta tämän pohjalta Sigfrid Luckin ja Collan-Kollanusten yhteys olisi kyseenalaista. Näissä asioissa riittää vielä tutkittavaa.
Voidaan todeta sillä perusteella, mitä tiedämme 2020 Slukien ja Collan-Kollanusten geeniperimästä, että he kuuluvan geeniensä puolesta ilmeisesti eri sukuihin.
Mistä sitten Karkun Sigfrid Persson Luck on saanut nimensä ja mikä on hänen sukutaustansa ?