SUKUTARINOITA

Timo Linkola (2020): Luonnonsuojelija Pentti Linkola (1932-2020)

 

Palmusunnuntain aamuna 5.4.2020 Pentti Linkolan (s. 7.12.1932) elämä päättyi. Näin tapahtui luonnon ystävälle sopivan kauniina aamuna, sinivuokkojen kukkiessa, peippojen aloitellessa visertelyään ja muuttolintujen matkatessa pohjoiseen. Vaikka korona mylläsi niin maailmalla kuin Suomessa, hänen poismenonsa oli väsyneen 87-vuotiaan hiljainen ja yksinäinen nukahdus kotivuoteelle.

 

Pentti asui vuodesta 1979 alkaen Sääksmäen Ritvalassa pienessä metsämökissään kirja- ja paperipinojensa keskellä jokseenkin ilman meille muille tuttuja mukavuuksia. Hän eli ilman televisiota, tietokonetta, jääkaappia, sähköhellaa, mikroaaltouunia ja juoksevaa vettä. Toki hänellä oli puuhella, sähkövalot, radio ja puhelin. Vuosikymmenien ajan Pentin pääammatti oli kalastus aluksi Päijänteellä ja sitten Vanajavedellä. Hänellä ei ollut moottorivenettä eikä moottorikelkkaa. Satojen verkkojen lasku ja kokeminen tapahtui kesällä soutuveneellä ja talviaikaan jäillä hevosen ja reen kanssa. Päijänteellä hänellä oli vaimo Aliisa soutajanaan ja Vanajavedellä useita eri kavereita.

 

Pentti Linkola lienee Suomen tunnetuin toisinajattelija, jonka nimen pääosa aikuisväestöstämme tuntee. Hän vietti lapsuutensa Helsingin Yliopiston Kasvitieteellisessä puutarhassa, jonka esimies oli hänen isänsä kasvitieteen professori ja Helsingin yliopiston rehtori Kaarlo Linkola. Isä oli Suomen Luonnonsuojeluyhdistyksen perustajajäsen ja sen ensimmäinen puheenjohtaja. Äitinsä Hilkka Linkolan puolelta Pentti kuului Suolahtien professorisukuun sekä Von Fieandtien ja Von Essenin aatelissukuihin. Pentti kirjoitti Suomalaisesta Yhteiskoulusta ylioppilaaksi keväällä 1950, mutta ei osallistunut ylioppilasjuhliin, koska lintujen kevättarkkailu Pälkäneellä oli juhlimista tärkeämpää. Pakollisen asepalveluksensa hän suoritti Karjalan jääkäripataljoonassa. Hänen tuolloinen esimiehensä muistaa hyvin kuinka varusmies Linkola pyysi päästä ulos metsiin jo tunteja ennen kasarmin herätystä aamun lintuja tarkkailemaan. Toki hän sinne pääsi, suunnisti hyvin, mutta kiväärin lukko oli liian teknisenä laitteena hidas purkaa ja koota. Pentti aloitti 1951 eläin- ja kasvitieteen opiskelun yliopistossa, mutta jo ensimmäisen vuoden päätteeksi lopetti joutavan teoretisoinnin kuuntelun.

 

Pentti Linkola oli kolumnisti Ylioppilaslehdessä ja singahti kansalliseen kuuluisuuteen 1960 pamfletillaan "Ihmisen ja isänmaan puolesta". Siinä hän kehotti Suomen nuoria miehiä suorittamaan varusmiespalvelunsa aseettomina, mikä tuolloin oli juuri tullut laillisesti mahdolliseksi. Tuo pamfletti oli osa Sadankomitea-liikkeen syntyä. Kohta hän kuitenkin siirtyi kalastamaan Päijänteelle Kuhmoisiin Vierulan pikkumökkiin nuoren vaimonsa Aliisan kanssa. Perheeseen syntyi kaksi tytärtä, mutta 1975 Aliisa lähti Helsinkiin tyttärien kanssa.

 

Koko elämänsä Pentti tarkkaili lintuja. Touko-heinäkuut hän vietti pääsiassa yksinään Hämeen metsissä ja järvillä rengastaen lintuja ja kirjaten kaikki lintuhavaintonsa. Pentti rengasti eläessään noin 69 000 lintua ja hänellä on vuodet 1949-2014 käsittävät tarkat päivittäiset lintujen havaintovihot koko Hämeestä, erityisesti sen sadoilta järviltä. Hän inventoi kalasääksien, muuttohaukkojen ja maakotkien pesät lähes koko Suomen alueelta ja tutki myös pöllöjä.

 

Pentti Linkola oli suosittu ja usein kutsuttu värikäs puhuja maamme luontoa koskevissa tilaisuuksissa. Hän myös kirjoitti tyylikkään kriittisesti moniin lehtiin kuten mm. Suomen Kuvalehteen, Suomen Luontoon, Elonkehään ja ornitologien lehtiin. Hän moitti maamme luonnonmetsien tuhoamista sellutehtaiden kitaan, loma-asutuksen ja moottoripärinän pilaavan järviluontomme, globaalia ympäristön ja luonnon tuhoamista, liikaa väestön määrää ja epätervettä jatkuvan kasvun ideologiaa. Ihminen on maapallon pahin ja katoava tuholaislaji, joka tosin on saanut myös hyvää aikaan kulttuurin alalla. Iltapäivälehdet ovat tehneet hänestä vuosikymmenien ajan kohujuttuja. Hänestä on tehty kymmeniä tv-ohjelmia, vaikka hän ei montaakaan niistä itse nähnyt, kun ei hänellä moista laatikkoa ollut itsellään. Vihreän liikkeen perustamisvaiheessa Pentti Linkola oli aktiivisesti mukana, mutta hänen luonnoksensa "Vihreän liikkeen tavoiteohjelma" ja koko mies koettiin liian radikaaliksi. Pentti puolestaan totesi vihreät enimmäkseen pehmoporukaksi, joka kauniilla säällä seurustelee keskenään viiniä maistellen ja sukkia kutoen, mutta jolta puuttuu todellinen rohkeus taistella luonnon ja elämän suojelun puolesta. Vaikka Pentti inhosi ihmistä lajina, hän oli hyvin seurallinen ja hänellä oli paljon hyviä ystäviä, monet kirjailijoita, kulttuuripersoonia tai luonnonsuojelijoita.

 

Pentin ajatuksia koottiin vuosien varrella useisiin kirjoihin, joiden perusteella häntä pidetään paitsi kalastajana ja luonnonsuojelijana myös filosofina ja kirjailijana. Pentin teoksista merkittävimpiä ovat:

" Suuri Lintukirja 1955 (1.p) ja 1962(2.p), (yhdessä Olavi Hildenin kanssa)
" Pohjolan linnut värikuvina (1963-67)(useita kirjoittajia)
" Ihmisen ja isänmaan puolesta mutta ei ketään vastaan (1960)
" Unelmat paremmasta maailmasta (1972)
" Toisinajattelijan päiväkirjasta (1979)
" Vihreän liikkeen tavoiteohjelma (1986)
" Kirjeitä Linkolan ohjelmasta (1986), (yhdessä Osmo Soininvaaran kanssa)
" Johdatus 1990-luvun ajatteluun (1989)
" Voisiko elämä voittaa - ja millä ehdoilla (2004)

 

Pentti Linkolan elämänkerta "Pentti Linkola, Ihminen ja legenda", jonka kirjoitti toimittaja Riitta Kylänpää, ilmestyi v. 2017 ja sai Tieto-Finlandian tuon vuoden parhaana tietokirjana. Moni on lukenut myös kalastajaharjoittelija Eero Alenin mainion muistelmateoksen " Linkolan soutajan päiväkirja ", 2006.

 

Mainio tapa kunnioittaa Pentin muistoa voisi olla lahjoitus Luonnonperintösäätiölle. Se on Pentti Linkolan vuonna 1995 perustama säätiö, joka suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti uhanalaista metsää. Säätiö hankkii lahjoitusvaroin omistukseensa luonnonarvoiltaan merkittäviä alueita ja takaa niille luonnonsuojelulain mukaisen pysyvän rauhoituksen. Vuoden 2018 alussa Luonnonperintösäätiöllä oli 110 suojelualuetta, yhteensä 2623 hehtaaria. Säätiön lahjoitustilin numero on
FI78 5494 0950 0224 93.

 

Collan-Kollanusten laajan suvun joukossa on noin 100 Linkolaa. He ovat kaikki keskenään sukulaisia. Linkoloille Pentin poismeno on suuri menetys. Jäämme kaipaamaan häntä ylpeinä siitä, että tuollainen mies kuului kauan joukkoomme.

 

Vaikka Pentti Linkola on nyt poissa, hänen monia herättäneet ajatuksensa jäävät elämään. Tuhannet suomalaiset arvostavat häntä yhtenä maamme näkyvimmistä luonnonsuojelijoista ja harvoista selkeistä ajattelijoista. Tällaista toisinajattelijaa Suomessa tarvittiin.

Timo Linkola (Pentin serkku)

DSC00074.JPG