SUKUTARINOITA

Anja Laurila (2020): Väinö Hotti Pieksämäen kirkkoherrana

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Väinön lakkiaispäivänä 1929 otettu perhekuva Hottien kodissa Moision kartanon sivurakennuksessa. Edessä Aapeli, Hilkka ja Maria. Takarivissä vasemmalta oikealle: Anna, Helmi, Tyyne, Väinö, Lyyli, Oili ja Veikko.

Enoni Väinö Hotti on käsittääkseni ainoa Claudiuksen jälkeläinen, joka on ollut kirkkoherrana Pieksämäellä, vaikka Claudiuksen jälkeläisissä on runsaasti pappeja. Täpärällä oli enonkin pääsy virkaan. Kilpakumppanina oli entisen kirkkoherran poika. Kilpa-kumppanien isät tunsivat hyvin toisensa. Ukkini Aapeli Hotti oli toiminut suntiona 14 vuotta. Hän oli myös maanviljelijä. Hänellä oli vuokralla Moision kartanon peltojen lisäksi myös kirkkoherran pappilan pellot.

​Väinö Edvard Hotti syntyi Pieksämäellä Aapeli ja Maria Hotin nuoren perheen toiseksi lapseksi 18.3.1908. Hotit omistivat silloin Tulilampi-nimisen pienehkön tilan, jonka oli lahjoittanut äiti-Marian isä. Perhe kuitenkin muutti usein. Talot suurenivat ja velat.  Väinö ehti asua vielä Jäppilässä ja Hankasalmella ennen kuin Aapeli osti Mikkelistä Valkolanhovi-nimisen tilan, joka oli ollut aikoinaan aateliskartano. Aapeli Hotilla oli voimakas halu kouluttaa lapsensa ja Väinö ja äitini, joka oli Väinöstä seuraava sisarus, aloittivat oppikoulun Mikkelissä. Nuorempia lapsiaan varten Aapeli perusti kylään kansakoulun (nykyinen Rämälän koulu), joka toimi heidän kotonaan ja myös opettajaperhe asui hovissa. Perhe muutti pois Valkolasta 1923. Myöhemmin Valkolan hovissa oli jatkosodan aikana Päämajan tiedotusosasto ja Olavi Paavolainen on kertonut toiminnasta kirjassaan "Synkkä yksinpuhelu." Oletan, että Väinöä kiinnosti kirja suuresti. Hän oli isänmaallinen mies ja oli toiminut rintamalla sotilaspappina. Hän oli sotilasarvoltaan luutnantti ja kuului niihin, joiden kohdalla oli suunnitelma karkottamisesta Siperiaan, "kun Neuvostoliitto oli voittanut sodan".

Koulumatka Valkolasta oppikouluun Mikkelin keskustaan oli kuitenkin hankala ja velat painoivat. Aapeli päätti myydä Valkolan ja he asettuivat Moison maitten vuokraajina sen piharakennukseen asumaan. Oppikouluun oli nyt kohtuullinen kävelymatka. Väinö oli luokalla, joka kirjoitti ensimmäisenä ylioppilaaksi Pieksämäen yhteiskoulusta 1929. Väinö vihittiin papiksi 1934. Hän avioitui Lastentarhanopettaja Leena Sivolan kanssa ja perheeseen syntyi viisi lasta. Perhe muutti

Väinön virkojen vaihtuessa usein. Väinö toimi mm. Anttolassa kirkkoherrana ja vuonna 1954 he muuttivat Mikkelistä Pieksämäelle, kun Väinö pääsi sinne viralliseksi apulaiseksi. - Ja sitten vuonna 1956 kirkkoherraksi. Eläkkeelle jäätyään Väinö muutti vaimoineen Kuopioon, koska oli innokas historian harrastaja ja siellä oli paremmat kirjastot ja maakunta-arkisto. Väinö kuoli vuonna 1984.

Moiso oli tärkein lapsuudenkoti Hottien kahdeksanlapsiselle sisarussarjalle. Sinne oli muutettu koska lasten koulutuksen takia. Moison omistajien ikäneito-täti oli hyvin tietoinen Hottien ja isäntäsuvun säätyerosta - eikä sitä koulutuskaan hänen mielestään muuttanut - kuten seuraava tapaus todistaa ajalta, jolloin enoni oli valmistunut papiksi ja äitini luki teologisen tiedekunnan lopputenttejä hänen luonaan Kymin pappilassa ja sisar Tyyne hoiti siellä taloutta. Äiti oli käymässä Pieksämäellä ja tapasi tädin, joka kyseli kuulumisia. Äiti kertoi heidän asumisestaan siellä pappilassa. - Siihen tämä täti totesi. "Ja leikitte herrasväkeä." Ehkäpä täti olisi ajatellut vähän eri tavoin, jos olisi tiennyt, että Maria Hotti polveutui Claudiuksesta ja Aapeli Hotti Henrikistä Geni-sukupuun mukaan. Mutta kuulumisesta Collan-sukuun ei ollut tietoa edes Hotin perheessä. Asia selvisi suvulle vasta sukututkimusharrastukseni myötä.

Pieksämäen Hoteista >>>

Hotin perhe 1929.jpg